Asiaa taloudesta – Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:een

Monet, varsinkin opposition edustajat, ovat kauhistelleet VVM:n budjettiehdotusta ja velanoton määrää.

Yllä olevaan graafiin kannattaa tutustua ja paneutua. Sen vihreä käyrä kuvaa sitä perusuraa, jos mitään ei tehdä. Sininen käytä tavoiteskenaariota yhdellä vaalikaudella ja keltainen käyrä nopeampaa kasvua kahden vaalikauden tavoitteella.

Vaalikauden loppuun mennessä 2027 julkisyhteisöjen velanhoitokulut nousevat yli viiteen miljardiin. Eli yli viisi miljardia euroa menee pelkästään korkoihin, jos mitään ei tehdä.

– Jos mitään ei tehdä, julkisyhteisön velka ylittää 2030-luvulla jo sata prosenttia bruttokansantuotteesta, jolloin voidaan heittää hyvästit hyvinvointiyhteiskunnalle, pääministeri Petteri Orpo on todennut.

Orpo sanoi valtiovarainministeriön suositteleman 6+3 miljardin sopeutusohjelman korjaavan tämän kehityksen.

– Se pysäyttää velkaantumisen kasvun 80 prosentin alapuolelle ja johtaa tuonne 70 prosentin velka-asteeseen. Se on siedettävä, tosin sekin on pohjoismaisittain todella korkea, kaksinkertainen.

Valtionvarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen mukaan 6+3-ohjelma riittää myös ”pitkälti taklaamaan pitkän aikavälin rakenneongelman eli kestävyysvajeen, joka johtuu väestön ikääntymisestä”.

Uusi hallitusohjelma ei siis vähennä julkista velkaa edes pitkällä aikavälillä. Säästötoimien arvioidaan kuitenkin pysäyttävän velkatason jyrkän nousun.

On pohdittu rajaa sille, milloin valtio on liian velkaantunut, on vaikea vetää. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kun velan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää 90 prosenttia, valtiolla alkaa olla ongelmia taloutensa hoitamisessa. Suomen pankki ennustaa, että nykyisellä politiikallaan, siis tekemättä mitään, Suomi ylittää tuon rajan vuonna 2031.

Velkasuhteen jyrkkä kasvu voi syödä lainanantajien luottamusta valtion kykyyn hoitaa talouttaan. Jos Suomen velkasuhde kasvaisi liian suureksi, valtiolle ei välttämättä enää myönnettäisi lisää lainaa luottoluokituksen pudotessa.

Vasemmistolainen ajattelutapa, että velkaa ei tarvitse maksaa takaisin ei päde siis tässä lainalaisuudessa.

VIITTEET: YLE, Verkkouutiset.