Harmaantuvien lapsettomien miesten Suomi
Isänpäivän liputus. Kirjoittajan kuva-arkisto.
Hesari nostaa esiin pääkirjoituksessaan arvailun, että lapsettomien miesten osuus Suomessa olisi maailman suurin.
Miehet jäävät Suomessa lapsettomiksi paljon useammin kuin naiset: miehistä lähes 30 prosenttia on 45-vuotiaana lapsettomia, naisistakin noin 20 prosenttia.
Olen yksi tätä kuilua kasvattanut mies.
Puolet 35-vuotiaista miehistä oli viime vuonna lapsettomia, ja tässä iässä lapsettomien osuus on kasvanut noin kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2015.
Lisäksi kirjoituksessa tuodaan esille naisten kokonaishedelmällisyysluku, joka on Pohjoismaiden alhaisin eli 1,32.
Isäksi tulemista sietää pohtia tällaisena päivänä ja tässä iässä, kun siihen aikaa.
Pidän kuitenkin isääni itseäni viisaampana tässä asiassa ja siksi tällaisena päivänä kannattaa liputtaa.
Iso ongelma on se, että miesten koulutustaso jää keskimäärin alemmaksi kuin naisten, ja tästä näyttää seuraavan kohtaanto-ongelma parisuhdemarkkinoilla. Akateemiset naiset eivät herkästi pariudu sellaisten miesten kanssa, joiden koulutustaso on perinteisin mittarein alempi.
Koulusysteemiä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että pojat eivät niin usein syrjäytyisi koulussa ja opintie jatkuisi yhtä pitkään kuin naisillakin.
Ilmoita asiaton viesti
Naisille ei miehen koulutustaso ole tärkein vaan tulotaso ja varallisuus, joka mahdollistaa omia kykyjä korkeamman elintason.
Kun liitto päättyy eroon, voi vielä kuitata puolet miehen varoista laillisesti elatusmaksujen lisäksi. Tilanne ei houkuta miehiä virallisiin parisuhteisiin ja hankkimaan lapsia. Se on yksinkertaisesti erittäin huono diili.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai köyhien ja pienituloisten pidäkkään lisääntyä?
Ilmoita asiaton viesti
Niin nykynaiset pitävät siitä huolen.
Ilmoita asiaton viesti
Juha Hämäläinen kiteytti asian hyvin. Miehen hyvät tulot ja varallisuus kuittaavat helposti esim. erilaiset poliittiset mielipiteet, piereskelyn, reippaan juopottelun , ”typerien” ja rasististen juttujen puhumisen ja härskien vitsien kertomisen ”fiinimmäsdä” seurassa +muut ärsyttävät sekä maskuliiniset piirteet miehessä. Tuollaisilla ”pikkuseikoilla” ei ole väliä niin kauan kun autonomisuus on rahalla ostettavissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinassa on aivan sama ilmiö erityisesti suurkaupungeissa.
Ilmoita asiaton viesti
Akateemiset naiset ja duunarimiehet…olen itsekin tätä kohtaanto-ongelmaa tuonut esiin oppitunneilla, mutta pikkuhiljaa olen myös alkanut epäillä, että onko se nyt niinkään iso asia. Nimittäin omat havainnot puhuvat tätä vastaan, yhä enemmän kuulen pariskunnista, joissa nainen omaa akateemisen koulutuksen ja mies ei. Tällaisia on ainakin omassa ammattikunnassani ”kansankynttilöissä” entistä enemmän. Tosin meillähän tuo palkkataso ei niin kaksinen ole, joten varsin moni duunarimies kuittaa isomman palkan kuin opettajanainen ja siinä tuo Hämäläisen näkemys pitää hyvin paikkansa.
Ilmoita asiaton viesti
Määräaikaisten työsopimusten suosiminen ja helpotettu irtisanominen ei suinkaan tilannetta paranna.
Ei nuoret naiset – sen enempää kuin miehetkään – pysty/halua määräaikaisten epävarmojen työpestien stressaamina ”pariutumaan” ja perustamaan perhettä. Nykyinen halllituksen politiikka ei ole kannustanut – ja ei kannusta nyky mallillakaan jatkossa sitäkään vähää – perheiden perustamiseen ja lastentekoon.
Juha, se on se huono ”diili” 😉
Ilmoita asiaton viesti
Lasten hankintaa ja sitoutumista perheeseen ei todella toimeentulon epävarmuus edistä. Juuri siksi naimaikäiset naiset mielellään valitsevat varakkaan miehen tyhjätaskun akateemisen sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Arnon kommentissa oli hyvin kerrottuna, että ”Koulusysteemiä pitäisi kehittää siihen suuntaan, että pojat eivät niin usein syrjäytyisi koulussa ja opintie jatkuisi yhtä pitkään kuin naisillakin.”
Olen täällä blogeissa jo usein maininnutkin Liisa Keltikangas-Järvisen ”opit”, joilla asiaan saataisiin korjaus:
– – ”Keltikangas-Järvinen on tutkinut synnynnäisiä temperamenttieroja monitieteisen, vuosikymmeniä kattavan pitkittäistutkimusaineiston avulla. Hän on yhdistänyt tutkimusryhmänsä löydöksiä varhaiskasvatukseen ja koulupedagogiikkaan. Työn tavoitteena on ollut edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja erilaisuuden ymmärtämistä sekä ehkäistä syrjäytymistä.” – –
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liisa_Keltikangas-J%C3%A4rvinen
—
Tyttöjen ja poikien temperamenttierot tulisi huomioida jo heti alaluokilta lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
”Olen yksi tätä kuilua kasvattanut mies.”
– Mitä tuo tarkoitti?
Ilmoita asiaton viesti
”Miehet jäävät Suomessa lapsettomiksi paljon useammin kuin naiset: miehistä lähes 30 prosenttia on 45-vuotiaana lapsettomia, naisistakin noin 20 prosenttia. Kuilu sukupuolten välillä on vain kasvanut vuosien myötä.”
Ilmoita asiaton viesti
Ei se lasten tekeminen ole yhteiskunnan suunnalta yhtään vähemmän houkuttelevaa kuin ennenkään. Aina se vanhemmuuteen panostaminen on vaatinut merkittävää henkilökohtaista uhrautumista joko työuran tai harrastusten osalta.
Kyse on henkilökohtaisten arvojen muutoksesta. Yhteisöllisyys on vaihtunut voimakkaaseen itsekeskeisyyteen. Yhteisöllisyys on hävinnyt parisuhteista, perheistä, suvuista, työpaikoista, yhdistyksistä, politiikasta… You name it.
Jäljelle on jäänyt kalsa oman navan tuijottelu, jossa tuntuu hyvältä myös äänestää sellaista joka lupailee juuri sinun navallesi täytettä, vaikkei sitä yhtään enempää tarvitsisi täyttääkään. Muista ei enää välitetä, eikä oma lapsi enää ole itselle edes se vanhuuden turva. Varmaan jonkun toisen tekemät lapset hoitavat sinulle senkin aikanaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä taisi olla ennemminkin kyse saamattomista miehistä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaiko vain nuorista aikuisista, jotka eivät halua tehdä yhdessä lapsia, koska se ei enää ole heidän henkilökohtaisissa arvoissaan riittävän tärkeä asia. En syyllistäisi aiheesta naisia tai miehiä erikseen. Voi olla hankalaa löytää se kumppani jolla on yhteiset perhearvot korkeammalla kuin sen oman navan ympärillä pyöriminen.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on noin 1,3 miljoonaa isää. Mukana luvussa ovat biologiset että adoptioisät.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmiö taitaa olla meitä isompaa? Taustalla voi hyvinkin olla vallitseva yhteiskuntarakenne. Viittaan ns. markkinaliberalismiin joka on tuttu massatyöttömyyksistä, pankki- ja finanssikriiseistä jotka ravistelee perusturvallisuutta. Perusta siinä sitten perhe keskiluokkaisine elintapoineen kun saattaa menettää kaiken jo muutaman kuukauden päästä. Tämä talousmalli tuntuu korreloivan vahvasti alhaisen syntyvyyden kanssa maasta toiseen ja sen oli lopulta tavoitettava tämäkin maa.
Korona-aikana syntyvyys hetkellisesti nousi ja olisi jatkanut nousuaan ellei aikakausi olisi päättynyt. Jäljelle jää kysymys, nousiko se eristyspolitiikan vuoksi vai Marinin luoman uus-keynesiläisyyden joka korosti perusturvallisuutta?
Yleisesti myönnetään että toinen rakenne koulutusyhteiskunta olisi erittäin määräävä tekijä. Ylipitkä koulutus takaa että naiset pääsevät lapsentekoon vasta 25-30 iässä joka takaa korkeintaan yhden lapsen. Rasavillit pojat eivät läpäise koulutusta vaan jäävät hanttimiehiksi jotka hyvä kun elättävät itsensä
Ilmoita asiaton viesti
Yhteisötason tiloihin liittyy taantumus, masennus ja pysähtyminen,.. siinä missä yksilöittenkin kulkuihin. Samalla tapaa voi nähdä yhteisön tasolla tapahtumia poistumia, joita päädytään toteuttamaan.
Kielteisen näköisissä tapahtumissakin, on jotain luonnonmukaista ja toimivaa, isompaa kokonaisuutta ajatellen. Kompensoimiset ovat yhtä velkaa, ja lisäkierrettä. Kun tätä toisaalta tietää, luontoa voi saattaa toimintaan, toispohjaisin yrittein, ja ehkä paremmalla osumisen todennäköisyydellä.
Voisiko olla näin, ja voiko tällaista ajatella… eiköhän ole mahdotonta lööppiä.
Ilmoita asiaton viesti