Hoitotakuu kiristyy perjantaina 1.9.2023
Syylä, jonka päällä känsä, jalkapohjassa.
Perusterveydenhuollon hoitotakuu muuttuu perjantaina 1. syyskuuta siten, että arvio hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä tulee tehdä saman arkipäivän aikana, jolloin potilas on ottanut yhteyttä terveydenhuoltoon.
Lisäksi kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon tulee päästä aiempaa nopeammin. Kun odotusaika lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle saattoi aiemmin olla jopa kolme kuukautta, nyt hoitoon tulisi päästä kahdessa viikossa.
Kun otat arkisin virka-aikaan yhteyttä omalle terveysasemallesi, sinun tulisi saada syyskuun alusta alkaen arvio hoidon tarpeesta vielä saman päivän aikana.
Terveysaseman hoitaja arvioi, minkä terveydenhuollon ammattilaisen tutkimuksia tai hoitoa tarvitset ja kuinka pian. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi puhelimitse terveysaseman takaisinsoittopalvelun kautta.
Jos hoitaja arvioi, että tarvitset kiireetöntä hoitoa, sinun tulisi päästä tutkimuksiin tai hoitoon 14 vuorokauden kuluessa. Tähän saakka hoidon tarve on pitänyt arvioida kolmen päivän sisällä yhteydenotosta ja hoitoon on pitänyt päästä kolmessa kuukaudessa.
Kahden viikon hoitotakuu koskee tilanteita, joissa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn heikkenemisestä. Se ei koske esimerkiksi terveystarkastuksia tai muuta ennaltaehkäisevää hoitoa.
Jos hoidon tarve on kiireellinen, hoitoon tulee päästä nopeammin, tarvittaessa heti.
Lisäksi uutisessa todetaan, että hoitotakuu kiristyy syyskuun alusta alkaen myös suun terveydenhuollossa.
Hammashoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio tulisi tehdä saman arkipäivän aikana yhteydenotosta, ja kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon tulisi päästä neljässä kuukaudessa. Tähän saakka aikarajat ovat olleet kolme päivää ja kuusi kuukautta.
On huomioitava, että jos hyvinvointialue ei pysty tuottamaan palveluja itse määräajassa, sen pitää hankkia palvelut muilta palveluntuottajilta.
Näin varmastikin tulee käymään, sillä hoitajapula ja sekä pula lääkäreistä on jatkuvaa.
Vaikka aluehallintovirastot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvovat hoitoon pääsyn toteutumista niin nekään eivät voi mitään henkilöstövajeelle.
Itse koin tämän kesällä, kun korva pamahti lukkoon. Yritin varata aikaa terveyskeskukseen, mutta se oli turhaa kesäsulun takia. Tämä lukkiutuminen tapahtui viikonloppuna.
Netistä katsoin Mehiläisen sivulta vapaita aikoja yleislääkärille. Heti maanantaina oli aika kello 10. Otin sen.
Toimenpide ei kestänyt kuin muutaman minuutin, kun imulaitteella imettiin vahatulppa ym. eritteet pois korvasta. Tämä operaatio maksoi noin 80 euroa yksityisellä puolella. Samalla tarkistettiin myös toinen korva.
Siskoni joutui myös turvautumaan yksityislääkärin apuun. Yritimme varata hänellä aikaa terveyskeskukseen, mutta saimme ajan vasta 1,5 kuukauden päähän. Häntä on vaivannut pitkään syylä jalkapohjassa.
Varasimme ajan yksityislääkärille Terveystaloon. Hän oli ihotautien erikoislääkäri. Ajan onnistui saada viikossa. Hän katsoi jalkaa ja totesi, että tuolle ei voi tehdä nyt mitään muuta kuin rasvata. Pyysin, että se olisi kreohoidettu eli jäädytetty, mutta se ei hänen mukaansa paksun känsän vuoksi onnistu.
Kuitenkin kävimme tämän jälkeen vielä terveyskeskuksessa. Yleislääkäri sanoi, että he eivät kirjoita lähetettä erikoissairaanhoitoon ennen kuin jalkaa on siellä hoidettu, joten lähete jäi saamatta.
Nyt jalalla siis onnutaan ja sitä aristellaan sekä voidellaan salisyylivaseliinilla. Ihotautilääkärillä käynti maksoi Terveystalossa noin 120 euroa ja päälle terveyskeskuskäynti noin 40 euroa.
Muutama vuosi aiemmin oikeassa olkapäässäni oli kiertäjäkalvosimen tulehdus. Ajan saaminen terveyskeskukseen kesti pari viikkoa. Olkapää ultrattiin ja todettiin vaiva, mutta kuitenkaan en saanut siihen kortisonipiikkiä.
Tämän jälkeen varasin ajan käsikirurgille Mehiläiseen, jonka sain viikossa. Hän tutki kättä ja totesi heti, että laitetaan kortisonipiikki. Se maksoi erikseen 18 euroa lääkäripalkkion 120 euroa lisäksi.
Käsi alkoi toimimaan heti muutaman päivän päästä ja kivut hävisivät.
Olen oppinut, että en jää vaivoineni kärsimään pitkäksi aikaa vaan haen apua vaikka sitten yksityiseltä puolen vaikka se maksaakin – säästetään sitten jostain muusta sen verran.
Tämä aikatauluun tehty muutos on pieni ”viilaus” Krista Kiurun tekemään valtavaan sote-uudistukseen. Hienosti onnistuneen uudistuksen jälkeen menetelmiä ei ole syytä muuttaa. Ensin kokoustetaan ja nostetaan kokouspalkkiot, mahdolliset korjaukset/muutokset kirjataan ja hyväksytään.Tämän jälkeen sote-alueet yksikertaisesti vain palkkaavat/hankkivat tarvittavat resurssit (hoitajat, lääkärit, ohjelmistot) asian hoitamiseksi käytännössä. Jos tarvittavia resursseja ei onnistuta palkkaamaan valtavan työtaakan ja siitä maksettavan pienehkön korvauksen vuoksi, noudatetaan alalla hyväksi koettua sote- eli hyvinvointikäytäntöä: ne jotka ovat töissä, hoitavat puuttuvien hoitajien työt. Käytäntö ei siis koske lääkäreitä. Nyt vain chattailemaan aikavarausten tekemiseksi sotepalveluista.
Historiaa: Sote-uudistus oli ’välttämätön’, jotta byrokratiaa saataisiin purettua, kustannuksia pienenettyä ja hoitojonot poistettua sairaaloista ja terveyskeskusista. Kiurun tekemän uudistuksen jälkeen mikään ei toimi. Eikä tule toimimaan. Terveet voivat nähdä tämä mm. siitä, että yksikään media ei julkaise onnistumisista pienintäkään artikkelia. Sairaiden kohdalla tilanne on kauhistuttava. mutta Krista odottaa suurta julkista tunnustusta täysin epäonnistuneesta projektistaan. Tällainen om meillä poliittinen käytäntö. Kansalaisten ja äänestäjien sumuttaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinvointialueita rahoitetaan 24,6 miljardia vuonna 2024. Summa on noin kolmannes koko budjetista. Sekään ei riitä palvelujen tuottamiseen edes tyydyttävällä tavalla.
Suomen terveydenhuollon käyttötalousmenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,5 % vuonna 2020, OECD-maissa keskimäärin 9,7, Ruotsissa 11,5, Norjassa 11,3, Tanskassa 10,5 ja USA:ssa 18,8 %. Ts. tulemme toimeen vähemmällä kuin muut Pohjoismaat.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy nostaa tuolle USA:n tasolle, että saamme käytettyä terveyspalveluihin 50 miljardia vuodessa, ja otettua velkaa lisää 35 miljardia vuodessa 😀
Ilmoita asiaton viesti
Jarmo, hyvä kirjoitus:
Hyviä aitoja esimerkkejä, joita kaivataan ja millä osoitetaan ihan käytännöntason hoito-ongelmat ja niiden hoidon kustannukset kun joutuu pakosta turvautimaan yksityiseen hoitoon.
Entä sitten, kun ei ole varaa turvautua yksityisen hoitoon ja asia on akuutti ja/tai jopa hengenvaarallinen?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos.
Esimerkkejä olisi voinut vielä laittaa hammashoidosta, jossa julkisen puolen hoitojonot on karmean pitkät.
Ilmoita asiaton viesti
Olenko ymmärtänyt oikein kun luulen, että kun yksityispuolella lääkäri tekee lähetteen, jatkohoidon potilas voi valita joko yksityiseltä tai julkiselta puolelta ja se maksaa aina saman, riippumatta valinnasta. ”Yksitynen hinta” on siis vain diagnoosin tekemisestä, jatkohoito tulee aina ”julkisen hinnalla”.
Ilmoita asiaton viesti
En kyllä usko, mutta en ole varma.
Jos lääkäri kirjoittaa lähetteen esim. magneettikuvaukseen niin sen kuvauksen hinta riippuu käykö julkisella vai yksityisellä.
Ilmoita asiaton viesti