Hyvinvointialueeksi siirtyminen nosti pomojen palkkoja jopa 50-70 prosenttia
Lääkäri. Kuvituskuva. Ilmainen kuva / Pixabay.
Esimerkiksi toimialajohtaja Lasse Lepän ja Kati Kallimon tulot nousivat reippaasti heidän siirryttyään uusiin tehtäviin Keski-Suomen hyvinvointialueella. Lepän palkka Jyväskylän kaupungilla työskennellessä oli noin 7 827 euroa kuukaudessa, kun se nyt on 13 372 euroa kuukaudessa. Nousua on siis noin 70 prosenttia. Kallimon palkka puolestaan Jyväskylän kaupungilla oli noin 8 614 euroa kuukaudessa, nyt se on sama kuin Lepällä: 13 372 euroa kuukaudessa. Nousua on noin 55 prosenttia.
Aiheesta kirjoittaa sanomalehti Keskisuomalainen.
Sen sijaan esimerkiksi johtoryhmän jäsenistä tällä hetkellä kovinta kuukausipalkkaa nauttii hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet noin 15 430 euron kuukausituloilla sekä 1 055 euron autoedulla. Hänen ansiotulonsa ovat pysyneet samana.
Lehti kysyy – kiinnostava kysymys onkin, ovatko Keski-Suomen hyvinvointialueen ja yleensä hyvinvointialueiden palkat karanneet käsistä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen organisaatiorakenne on melko syvä eli erilaisia johtajia ja päälliköitä on paljon. Organisaatiorakenteessa on peräti kuusi tasoa: hyvinvointialuejohtajan alla on toimialajohtajataso, heidän alaisuudessaan vastuualuejohtajat, heidän allaan palvelujohtajat, sitten palvelupäälliköt ja lopulta lähiesimiehet ennen työntekijäporrasta.
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen pitää hyvinvointialueiden palkkoja liian suurina. Hän perustaa arvionsa esimerkiksi pääministerin palkkaan. Petteri Orpon (kok.) palkka on tällä hetkellä noin 18 400 euroa kuukaudessa, kun suurimman hyvinvointialueen Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erholan palkka on noin 18 300 euroa kuukaudessa, samaa suuruusluokkaa on Varsinais-Suomen Tarmo Martikaisen palkka.
Maallikkokin osaa sanoa palkkojen olevan ylisuuria ja organisaation liian raskas. Muistan lukeneeni tiedon, että erilaisia johtajia ja päälliköitä on hyvinvointialueilla 600 henkilöä.
Tällainen hallintohimmeli ei voi olla toimiva. Lisäksi sairaala Novasta tehtiin liian pieni – nyt se tukehtuu potilasmääriin.
Sipilän alkuperäisidea oli saada miljardien kustannussäästöt, mutta tulos taitaa olla päinvastainen.
Aamulehti kirjoitti kuukausi sitten samantapaisesti Pirkanmaan hyvinvointialueen johtajien palkankorotuksista. Noin 60 miljoonaa euroa yhteensä vuosi tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Ottiko lehti kantaa miten hoitojonot lyhenee ja palvelut paranee tällä ratkaisulla?
Ilmoita asiaton viesti
Ei muistaakseni, mutta julkaisi johtajista rintakuvat, niin että kun kadulla vastaan kävelevät, voidaan kiittää.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisella sektorilla pitäisi olla palkkakatto alle 5000 euroa.
Ilmoita asiaton viesti
”…hyvinvointialueiden palkat karanneet käsistä….”.
Ehkä ovat, mutta jostainhan sekin säästetään takaisin. Vaimolle oli maksettu fysioterapiaa 10 krt/a. Toukokuussa jäi 2 kertaa väliin, koska ei vaan jaksanut mennä terveyskeskukseen. Siitä syystä loput fysioterapiat peruttiin. Käyttämättä jäi jotain 3-4 kertaa. Melkein jo kattaakin korotukset ?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä ei vielä, mutta hyvällä alulla on.
Ilmoita asiaton viesti
Alkaako vähitellen paljastua miksi koko sote homma tehtiin?
Ilmoita asiaton viesti
No hyvä. Nyt tiedetään jotain olevan pahasti pielessä.
Milloin nähdään korjaustoimet käytännössä ?
Tuohikuussa, pukinpäivänä.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäähän johtajien saada kunnon palkkaa, että jaksavat kantaa hartioillaan koko raskaan organisaation taakkaa. Sote-”uudistusta” markkinoitiin, että näin organisaatio kevenee, kun sote-järjestelmän taakka saadaan kuntapäättäjien hartioilta leveämmille hartioille. Ilmeisesti ei ole löydetty tarpeeksi leveitä hartioita, vaan taakka onkin jaettu kymmenille, jopa sadoille kapeammille hartioille
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestä sivuseikka eli potilaat voitaisiin jo kokonaan unohtaa ja siirtyä 100% ydinasiaan eli sisäiseen byrokratiaan jotta johtajat tuntevat itsensä tarpeelliseksi. Pieniä askeliahan tällä tiellä on jo otettu jokaisen uudistuksen myötä mutta eiköhän nyt olisi aika tehdä viimeinen harppaus tämän jalon päämäärän saavuttamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Siksihän Sipilän uudistus ei mennyt läpi. Vasta kun saatiin runsaasti rahakkaita johtajanpestejä hyville veljille ja siskoille niin demarit ja kepu olivat tyytyväisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ihme, että valtio jatkaa velkaantumista, kun julkisen sektorin johtajien määrä vain kasvaa ja palkat nousevat jo yli äyräiden. Julkiselle sektorille tarvitaan palkkakatto joka mielestäni olisi jotain 7000€ luokkaa ja jos joku katsoo itsensä arvokkaammaksi, niin menee silloin yksityiselle sektorille töihin.
Kuka lähtisi ajamaan tätä vaikkapa kansalaisaloitteen muodossa?
Ilmoita asiaton viesti