Jyväskylän yliopisto haki Konneveden tutkimusasemalle ”emäntää”

Kaulin. Kuvituskuva.

Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalle haettiin elokuun alussa TE-palveluiden verkkosivuilla ”emäntää” yhdeksän viikon sijaisuuteen. Helsingin Sanomat kysyi tutkimusaseman johtajalta, miksi työpaikkaa mainostettiin juuri emännän tittelillä. Professori Jouni Taskinen vastasi lehdelle, että nimike on huono, mutta sillä nimellä työtehtävä on tutkimusasemalla ollut jo noin 40 vuotta ja se on myös Jyväskylän yliopiston virallinen ammattinimike.

Emännän tehtäviin tutkimusasemalla kuuluu keittiössä kokin tehtävät, sekä tarpeen mukaan toimisto- ja asiakaspalvelutyö. Työhakemuksessa hakijalta toivottiin kokin koulutusta ja kokemusta ammattikeittiötyöstä.

Aiheesta kirjoittaa Keskisuomalainen.

Vielä muutama vuosikymmen sitten nuorten naisten oli jopa muotia käydä emäntäkoulu.

Opetukseen kuului karjanhoitoa, maataloutta, puutarhanhoitoa, kodinhoitoa, ruokataloutta, käsitöitä, terveydenhoitoa ja esimerkiksi kirjanpitoakin.

Viimeinen emäntäkoulu lopetti vuonna 1988. Niiden merkitys maaseudun kehittämiseen on ollut merkittävä.

Se, että yliopiston virallisena ammattinimikkeenä on emäntä niin sitä minä en pidä pahana.

Kirkossa käydään keskustelua kirkkoherra nimikkeestä ja sen tilalla haluttaisiin käytettävän johtava pappi.

Sitten vielä jäljelle jäisi kirkkoherran virasto jne.

Kaikkea ei ns. tarvitse nykyaikaistaa, vaikka Kotimaisten kielten keskus, että Suomen kielen lautakunta kehottavat välttämään sukupuolittuneita ammattinimikkeitä, sillä ne sisältävät oletuksen ja viestin siitä, keiden tehtävään odotetaan hakevan.

Joitain aikoja sitten oli myös piika ja renki nimikkeet ja nekin olivat sukupuolittuneita, mutta kummallekin oli omansa.

Emännän paikka Konnevedellä on saatu jo täytettyä.