Kaksi näkökulmaa rasismiin – Jani Mäkelä (ps.) ja arkkipiispa Tapio Luoma

Jani Mäkelän (ps) mukaan hänelle ei ole selvää, millaista irtisanoutumista rasismista Rkp perussuomalaisilta oikein odottaa.

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelän mukaan rasismista käytävää keskustelua Suomessa vaikeuttaa se, että ”jotkut poliittiset suuntaukset” yrittävät laajentaa termin merkitystä siitä, miten esimerkiksi perussuomalaiset sen käsittävät.

”He ottavat tämän termin, määrittelevät sille mielivaltaisesti oman sisältönsä ja alkavat peilaamaan muita keskustelijoita sen oman määrittelemänsä mukaan”, Mäkelä toteaa.

Hänen mukaansa rasismin määritelmä on varsin selvä.

”Itse näkisin niin, että Suomen lainsäädäntö antaa aika hyvät raamit sille, mikä on kiellettyä syrjintää ja mikä ei”, Mäkelä sanoo.

”Jos sinulla on edessäsi yksilö, joka on esimerkiksi eri värinen kuin sinä, niin et saa kohdella häntä eri tavalla, kuin miten kohtelisit jonkun toisen väristä ihmistä. Syrjintä tällaisella perusteella, johon henkilö itse ei voi vaikuttaa, on kiellettyä.”

Suomen perustuslain mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Rikoslaissa puolestaan kielletään syrjintä näiden seikkojen nojalla.

RASISMIA sen sijaan ei Mäkelän mukaan ole, jos yksilön sijaan arvostelee maahanmuuttopolitiikkaa, suurempaa ihmisjoukkoa tai toista kulttuuria.

”Sitä minun on vaikea ymmärtää, että jokin maahanmuuttopoliittinen linjaus tai toimenpide on rasistinen, jos toimenpide kohdistuu maahanmuuttajiin yhdenmukaisesti. Ei siinä katsota, mikä on maahanmuuttajan ihonväri tai muu henkilöön perustuva seikka”, Mäkelä sanoo.

Perussuomalaiset vaatii muun muassa, että oikeus hakea turvapaikkaa rajattaisiin vain Euroopan sisäisille pakolaisille.

”Maahanmuuttopolitiikka perustuu ylipäätään siihen, millä oikeuksilla ja velvollisuuksilla maahan voi tulla. Se on jokaisen maan itsemääräämisoikeuden ydintä.”

Mäkelän mukaan sellaisia kulttuureita, joissa esimerkiksi naisia tai seksuaalivähemmistöjä kohdellaan ihmisarvoa loukkaavalla tavalla, ei voi pitää samanarvoisina suomalaisen kulttuurin kanssa.

”Sellainen kulttuuri pitää nähdä huonompana, jos se kerta kohtelee ihmisiä noin.”

Mäkelää haastatteli Helsingin Sanomat.

Suomessa rehottaa ”samalla mitalla maksaminen”, sanoo Tapio Luoma – Arkki­piispa ottaa nyt kantaa rasismiin

Henkilöön käyvä julkinen keskustelu ei kuulu kristilliseen perinteeseen, sanoo arkkipiispa Tapio Luoma.

RASISMISSA on kyse ihmisarvoa perustavanlaisesti halventavasta käyttäytymisestä ja puheesta. Kristillisessä uskossa rasismi rinnastuu syntiin, sillä ihmisarvo ei määräydy ihmisten keskinäisen sopimuksen perusteella, vaan ihmisarvo on annettu ihmiselle.

Näin Turun ja Suomen arkkipiispa Tapio Luoma avaa rasismikäsitettä kirkon näkökulmasta. Luoma korostaa, että rasismista ja ihmisoikeuksista puhuminen alleviivaa todella tärkeää asiaa.

”Ihmisarvo perustuu siihen, että me olemme Jumalan luomia olentoja. Ihmisarvo on siis meille annettu. Siitä ei voi livetä”, Luoma sanoo.

EVANKELISLUTERILAISEN kirkon johtaja on seurannut viime viikkojen rasismikeskustelua mietteliäänä. Hän toivoo, että poliitikkojen rasistisista kirjoituksista alkanut keskustelu herättää ihmiset ajattelemaan rasismia yhteiskunnallisena ilmiönä.

Näin näyttää osin jo tapahtuneen, sillä osa suomalaisista ei hyväksy poliittisilta johtajiltaan rasistisia ajatuksia tai tekoja.

”Voimakkaat kannanotot rasistista puhetta vastaan kertovat siitä, että suomalainen yhteiskunta on hyvin hereillä rasismikeskustelussa. Kansalaisten mielestä mikä tahansa retoriikka ei käy”, Luoma kiittelee.

Arkkipiispa toivoisi, että keskustelussa päästäisiin eteenpäin toiseen vaiheeseen. Rasismi on koko suomalaista yhteiskuntaa koskettava asia, eikä se elä ainoastaan poliitikkojen, julkisuuden henkilöiden ja muiden tahojen julkisissa kannanotoissa.

Arkkipiispa toteaakin, että rasistisilla ajatuksilla ja erilaisuuden vieroksumisella on kaikupohjaa suomalaisissa itsessään. Sen ymmärtäminen on jo askel eteen päin.

”Tätä meidän pitäisi päästä käsittelemään, että tilanteet eivät äityisi pahoiksi.”

Luomaa haastatteli Helsingin Sanomat.

Jani Mäkelä tuo varsin selkeästi esille Perussuomalaisten näkemyksen rasismikeskusteluun. Jussi Halla-aho ehättikin toteamaan, että sitä pidetään rasismina, jos vastustaa maahanmuuttoa tietyiltä alueilta, mutta ei sitä, jos vastustaa maahanmuuttoa ylipäätään. Hän kysyikin – pitäisikö Perussuomalaisten sitten vastustaa kaikkea maahanmuuttoa?

Mäkelä nosti esiin tuon erilaisen kulttuurin alueiden kesken ja näin ollen ne eivät ole samanarvoisia suomalaisen kulttuurin kanssa. Tämä koskee nimenomaan naisten asemaa ja seksuaalisia vähemmistöjä.

Tuo Mäkelän nostama Suomen itsemääräämisoikeus on tärkeä, sillä kuten hän sanoi niin se on maahanmuuttopolitiikan ydintä eli millä oikeuksilla ja velvollisuuksilla maahan voi tulla.

Minustakaan ei esimerkiksi raiskaustilastojen siteeraaminen ole rasismia. Tilastoilla voi perustella väitteensä.

Erilaiset käsitykset siitä, mikä on rasismia, on Mäkelän mukaan yksi syy sille, miksi Rkp on kipuillut hallitusyhteistyössä. Näistä RKP:n käsityksistä Mäkelä haluasi päästä selvyyteen.

Arkkipiispaa korostaa voimakkaasti, että henkilöön käyvä keskustelu ei kuulu kristilliseen perinteeseen. Tällä kai hän viittaa vanhojen kirjoitusten kaiveluun ja esiin nostamiseen vaikkakin se on median tehtävä.

Luoma korostaa ihmisarvon jakamattomuutta ja sen olevan annettu. Samalla hän korostaa rasismista keskustelun olevan myös kirkolle tärkeän.

Mielestäni varsin maltillisesti kummatkin haastateltavat toivat asiansa esiin ja avasivat näkökulmaansa rasismikeskusteluun. Kuten arkkipiispa sanoikin – nyt olisi päästävä jo eteenpäin ja toiseen vaiheeseen keskustelussa.