Kirjaudu blogeihin

Li Andersson avasi Vasemmiston Presidenttipelin – toivoo toverien liittyvän

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Li Andersson kertoo, että hän harkitsee presidentti­ehdokkuutta. Hän toivoo myös muiden vasemmistoliittolaisten harkitsevan ehdolle asettumista.

Andersson kertoi asiasta STT:lle tekstiviestitse.

Andersson kertoo, että vasemmisto­liiton presidentin­vaali­ehdokas valitaan näillä näkymin puoluevaltuuston kokouksessa lokakuussa.

Aiheesta kirjoittaa Helsingin Sanomat.

 

Odotettavissa on ainakin Paavo Arhinmäen kiinnostus ehdokkuuteen. Hänhän on myös hankkinut kannuksia ministeriydellään.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen ei aio lähteä presidenttiehdokkaaksi.

Kyllönen kertoi asiasta aiemmin Kainuun Sanomille.

Merja Kyllösen muistamme viime presidentinvaaleista räpistä, jonka esitti Vasemmistoliiton puoluevaltuustolle. Se on katsottavissa ja kuunneltavissa tästä Helsingin Sanomien uutisesta.

Entä Anna Kontula?  Tohtorisnainen ja särmää löytyy. Hän voisi vaikka haastaa Li Anderssonin.

  • Vuoden 2018 presidentinvaaleissa Vasemmistoliiton ehdokkaan Merja Kyllösen osuus äänistä oli 3,0 prosenttia, ääniä Kyllönen sai noin 90 000.
jarmonahkamaki
Perussuomalaiset Jyväskylä

Jyväskylän seudun Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja. Kuljetusteknikko, jonka logistiikkainsinööri opinnot jäivät kesken. Työkokemusta monipuolisesti auto- ja kuljetusalalta. Harrastuksena autoilu, video- ja valokuvaus. Kotisivut: https://jarmo-nahkamaki.webnode.fi/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (22)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. Pekka Toivonen
    Pekka Toivonen #3954588

    Pekka Haaviston kannalta tilanne on haastava.

    Vasemmistoliiton ehdokas, varsinkin jos hän on Li Andersson, merkitsee äärivasemmiston äänien jakautumista.

    Pekka Haaviston valinta toiselle kierrokselle muuttuukin yllättäen erittäin epätodennäköiseksi.

    Ilmoita asiaton viesti

  2. TuomoKokko
    Tuomo Kokko #3954601

    Presidentti Li Andersson, tahi arvokkaammin L.S. Andersson tyyliin K.J. Ståhlberg. Ajatus ei ole lainkaan hassumpi, kunhan valtionpäähenkilö lupaa jättää ne suomenkieliset voimasanansa lausumatta ainakin uudenvuodenpuheessaan.

    Tämä kansakunta on joutunut viettämään kohta kaksitoista pitkää vuotta ilman vasemmistolaista naispresidenttiä, joten olisiko jo aika päättää korpivaellus?

    Ja kuinka monta vuosikymmentä onkaan ehtinyt vierähtää äidinkieleltään ruotsalaisesta presidentistä? Oliko hän itse sotamarsalkka? Usarin puheenvuorolaisista vain Raimo Ilaskivi ja Leo Mirala muistavat Mannerheimin istuvana valtionpäänä!

    Ilmoita asiaton viesti

    • Pekka Toivonen
      Pekka Toivonen #3954614
      Vastaus kommenttiin: #3954601

      Monelta unohtuu myös se, että Mannerheim toimi itsenäisessä Suomessa järjestyksessä Suomen toisena valtionhoitajana 12/1918- 7/1919 ennen ensimmäisen Suomen tasavallan presidentin valintaa.

      Ilmoita asiaton viesti

      • TuomoKokko
        Tuomo Kokko #3954626
        Vastaus kommenttiin: #3954614

        Tuo on mielenkiintoinen kuriositeetti varsinkin, kun nykyisin käytetään puolileikillistä ilmaisua ”valtionhoitajapuolue”. Onko (1910-luvun) käsite ”valtionhoitaja” jollain tavoin verrattavissa vaikkapa toimitusministeristöön; teknisluontoiseen hallintoelimeen?

        Olen aiemmin ennustanut 1950-luvulla syntyneen ikäluokan menettäneen mahdollisuutensa presidentin tehtävään, kiitos Halosen – Niinistön yhteenlasketun neljännesvuosisadan valtakauden. Jos Andersson valittaisiin, jäisivät myös 60- ja 70-lukulaiset tässä vaiheessa nuolemaan näppejään.

        Ilmoita asiaton viesti

        • Pekka Toivonen
          Pekka Toivonen #3954646
          Vastaus kommenttiin: #3954626

          Mannerheim kutsuttiin takaisin ulkomailta Suomeen hätiin loppuvuodesta 1918 kun kuningasseikkailun ja Saksan luhistumisen myötä Suomen suhteet ulkovaltoihin oli saatu täysin sekaisin.

          Henkilökohtaisilla kontakteillaan ja valtionhoitajana tekemillään ulkomaanvierailuilla Mannerheim sai asioihin järjestystä.

          Ymmärrykseni mukaan Mannerheimin aktiivinen toiminta oli kaukana demokratiasta ja hänen tavoitteensa olikin enemmän tai vähemmän diktatuuri.

          Henkilökohtainen ydinajatus ja motiivi valtionhoitajana oli hyökkäys Pietariin kukistamaan bolsevismi. Viime hetkellä tapahtunut Englannin luopuminen yhteishyökkäyksestä merkitsi samalla Mannerheimin lähes yksinvaltaisen johtajuuden loppua.

          Merkittävää ja paradoksaalista on, että viimeisenä tekonaan valtionhoitajana Mannerheim vahvisti, tosin vastentahtoisesti, 17.7.1919 Suomen hallitusmuodon ja Suomesta tuli tasavalta.

          Ilmoita asiaton viesti

  3. Heikki Silvennoinen

    Jos ruton ja koleran väliltä pitäisi valita, niin sitten Kyllä Kontula.

    Ilmoita asiaton viesti

  4. JanneSalonen11
    Janne Salonen #3954709

    Presidentti Andersson tulee toimimaan voimakkaasti ydinaseriisunnan puolesta. Suomesta tietenkin aloitetaan ja muut maat, ml. Venäjä, seuraavat perässä.

    Ilmoita asiaton viesti

  5. Kauko Tuupainen

    Jos Vasureiden vaaliohjelmaan kuuluu edelleen ex. ministeri Paavo Arhinmäen ajatus, ettei valtionvelkaa tarvitse lyhentää, niin samaa mieltä oleva toveri ei ole lähelläkään mitalisijaa (lue: kuuden joukossa) tammikuun vaaleissa.

    Ilmoita asiaton viesti