Miten reiät tulevat asfalttiin?
Kuvituskuva.
Reikien toistuvat paikat ovat tuttuja Keski-Suomen ely-keskuksen kunnossapitovastaava Markus Simoselle.
Reiät syntyvät toistuvasti samaan paikkaan teillä, jossa on paljon liikennettä. Runsas liikenne, talviajan suolaukset sekä märät kelit yhdessä pistävät koko päällystetyn kerroksen koville, Simonen sanoo.
Reikä syntyy tiehen yleensä tietyllä ja samalla peruskaavalla. Simosen mukaan aluksi tien pintakerrokseen kuluu ura, johon vesi jää seisomaan. Autojen pyörät iskevät lammikkoon painetta, ja massassa olevat kivet alkavat irrota, mikä synnyttää aikaa myöten reiän.
Simosen mukaan talviaikaan kehittyvä vaurio voi mennä hyvin syvälle tierakenteisiin. Talvisella kuumamassakorjauksella saadaan kohtuullinen apu, mutta se ei ole aukoton.
Kunnossapitourakoissa käytetään valua eli kuumaa löysää massaa. Hoitourakoissa reikiä paikataan käytännössä öljysoralla. Öljysora on nopea menetelmä, mutta paikkaus sillä on tilapäisempi.
Perusteellinen korjaus tulee kuitenkin seuraavan päällystekerran yhteydessä. Silloin pohja voidaan kunnostaa paremmin ja tehdään yhtenäinen ja kestävämpi pinta kulutukselle ja rasituksille.
Asiasta kirjoittaa Keskisuomalainen.
Samasta asiasta kirjoittaa YLE näin.
Asfaltin rikkoutumiseen tarvitaan kolme osatekijää: vettä, nollan molemmin puolin vaihteleva säätila ja liikennettä. Kun vettä on asfaltin huokosissa, se jäätyessään laajenee. Päällysteestä irtoaa soraa, ja kun autojen renkaat murjovat pintaa, pienikin reikä laajenee nopeasti isoksi, sanoo päällysteinsinööri Tero Ahokas Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.
Asfalttipintoja korjataan talvella kahdella tavalla: kylmäasfaltilla tai kuumana valuna. Kylmäkorjaus on väliaikainen ratkaisu esimerkiksi katujen hankalimpien kuoppien täyttämiseen. Se ei kuitenkaan tartu niin hyvin, että sopisi moottoritieolosuhteisiin.
Kuumaa asfalttia on talvisaikaan vähän tarjolla.
Teiden korjausvelka on jo noin 1,7 miljardia ja joka vuosi se kasvaa. Syynä on tähän korjausmäärärahojen pysyminen ennallaan ja asfaltointikustannusten nousu mm. bitumin hinta.
Esimerkiksi Jyväskylässä talousjohtaja Voutilaisen mukaan päällysteurakoiden tarjoushinta nousi 78% viime vuodesta tähän vuoteen.
Viime vuonna Suomessa uutta asfalttia vedettiin vain 2 300 km, vaikka Väyläviraston mukaan maamme teitä pitäisi päällystää vuosittain vähintään 4 000 kilometriä, jotta väylänpidon korjausvelka ei kasvaisi.
Vuonna 2023 määrärahat riittävät enää noin 1700-1800 kilometrin asfaltointiin eli reikäiset, kuoppaiset ja murenevat tiet lisääntyvät.
Tilanne muodostuu kohta kestämättömäksi vaikka tieliikenteeltä peritään veroja noin 8 miljardia euroa joka vuosi. Siitä palautuu väylien kunnossapitoon vain noin pari miljardia.
Suunnan on muututtava, jotta autoilijat saisivat arvoisensa tiet eivätkä rikkoisi montuissa autojaan.
Jokaisesta vaarallisesta reiästä kannattaa soittaa Tienkäyttäjän linjalle numeroon 0200 2100.
Lisäksi – ELY-keskukset vastaavat toimialueensa tienpidon tehtävien hoitamisesta. Mikäli tienkäyttäjälle tapahtuu maantiellä vahinko, jonka hän katsoo aiheutuneen tien puutteellisesta kunnossapidosta, voi tienkäyttäjä hakea ELY-keskukselta korvausta syntyneistä vahingoista.
Ohjeet tästä: ELY-keskus.
Reikä asfaltissa. Kai sitä voidaan kutsua reiäksi ja vaikka olisinkin sitä mieltä, että se on pikemminkin kolo, niin ”reikä asfaltissa” on jo pesiytynyt ammattisanastoon.
Tässä lähistöllä on asfalttitie, jossa on vakio reiän paikka asfaltissa ollut jo 40 vuotta. Se on lähellä keskiviivaa ja vakiotienkäyttäjät ovat oppineet väistämän sitä. Kyllä sitä on paikattu ja uudelleenasfaltoitu, mutta se ilmestyy aina samaan paikkaan. Reiän paikkaus on saattanut joskus toimia vain kuukauden tai kaksi Nyt on selväsit vakavampi yritys menossa, koska ei ole paikattu vain reikää, vaan koko tie on uudelleen asfaltoitu noin 5 metrin matkalta eli molemmat kaistat. Kuten blogisti kirjoittaa, niin seisova vesi on myrkkyä. Onkohan tie-inssi saanut kallistukset kuntoon tällä kertaa? Ans kattoo. Eiköhän se reikä ilmesty siihen taas ensi keväänä viimeistään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa Tienkäyttäjän linjan esittelytekstissä mainitaan esimerkkinä reiät ja kuopat.
Lainaus – ”Tienkäyttäjän linjalle voi ilmoittaa maanteiden kunnosta ja liikenteen ongelmista. Tienkäyttäjän linjalle kuuluvia ilmoituksia ovat esim. maanteiden päällystevauriot (kuopat, reiät), tiellä oleva vesi, tielle kaatunut puu, pölyävä soratie ja liukas tie.”
Seisova vesi tosiaan on alkutekijä reiän (kolon) syntymekanismissa, siksi tien kallistukset pitäisi olla kunnossa. Itse tien urautumiselle on vaikea tehdä mitään. Itse olen havainnut myös, että tie on saatettu tehdä vesisuonen päälle, jolloin asfaltoinnista huolimatta vesi tule samasta paikasta uudelleen päällysteen läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Wheeler Dealer ohjelmassa korjattiin aikoinaan urheiluautoa. Jaksosta jäi mieleen se, että tehtaan aurauskulmissa oli jo aikoinaan huomioitu Englannin teiden kallistukset.
Sinänsä hauskaa, että valtaväylät asfaltoidaan kerran kesässä, vaikka niiden asfalttipinnassa ei olisikaan uria merkittävämpiä vaurioita, mutta paikallistiet saavat tuhoutua hiljalleen ilman korjauksia.
PS. Pahin tiepinnan tuhoaja on nastarengas.
Ilmoita asiaton viesti
En pysty sanomaan ohjauskulmiin muuta kuin sen, että oletan ne vakioautoissa tehtävän ihan tasaisen tienpinnan mukaan.
Tuskin edes valtaväyliäkään päällystetään joka kesä… nyt suositaan ensisijaisesti ensin urapaikkausta.
Nastarenkaiden sanotaan olevan turvallisuustekijä Suomessa. Siksi on vaikea löytää kompromissia, koska nastat juuri kuluttavat tietä. Nastojen pistovoimaa ja nastojen määrää on vähennetty viime vuosikymmeninä juuri teiden kulumisen takia.
Itse olen käyttänyt kitkarenkaita jo noin 15 vuotta. Itse asiassa ajan niillä ympäri vuoden. Yhdelläkin sarjalla (Nokia Hakkapeliitta R2) ajoin rengassarjalla 100000 km. Kyllä ne kestävät.
Tässä jutussa kerrotaan kitkarenkaista ja siitä miten ajonopeus vaikuttaa tien kulumiseen: Väyläviraston mukaan nastarenkaat kuluttavat asfalttia selvästi enemmän päällysteen ollessa märkä. Kuluminen kiihtyy, kun ajonopeudet nousevat yli kahdeksankympin.
https://autotoday.fi/kesanopeuksilla-nastarenkaat-kuluttavat-asfalttia-enemman/
Ilmoita asiaton viesti
”Reikä asfaltissa. Kai sitä voidaan kutsua reiäksi ja vaikka olisinkin sitä mieltä, että se on pikemminkin kolo,”
Asvaltissa on ensin kolo ja sitten kun se kuluu asvaltista läpi, siinä on reikä.
K: Kumpi on isompi, reikä vai läpi?
V: Reikä, koska siitä näkyy läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt taidat puhua läpiä päähäsi 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Nyt menenen assosiaatioavaruuksiin ja sementiikoihin, ohi varsinaisen aiheen, mutta ehkä blogisti sietää:
” Kai sitä voidaan kutsua reiäksi…”
Tuossa komentissa paistaa minulle topologinen ajattelu. Reikä puussa on sellainen, mistä pääsee läpi ja kolo puussa on umpinainen, mistä päivä ei paista. Vaan jos on reikä matossa, niin ei siitä oikeastaan pääse läpi maton vakiotilassa. Reikä asfaltissa on samanlainen, tien osakomponentin reikä.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä kylillä on vastaava reikä joka ilmestyy ihan aina uudestaan vaikka asfaltti uusitaan. Nyt joku neropatti sai sen vieläkin pahemmaksi kun päälle oli kasattu keko jotain korjaustavaraa. Reikä tuli takaisin mutta nyt sen ympärillä on vielä korkea ”kaulus”. Raisiossa on toinen telakan lähellä ”pikatiellä” ja sekin on ilmestynyt siihen aina uudestaan tien valmistumisesta lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Eräät filosofit ovat väittäneet, ettei reikiä ole, mutta vielä niinkin hiljattain kuin 1994 eräät toiset filosofit ovat osoittaneet, millaisiin ajatuskiemuroihin päädytään, jos reikien olemassaoloa ei haluta myöntää. Toisaalta jos reikä on olemassa, niin se sijaitsee jossain eli sillä on paikka. Reikä ja paikka ovat siis tässä mielessä yhtä.
Onko siis reikiä olemassa vai ei? Kysymys on yhtä vaikea kuin se, mitä aidanseipäiden välit ovat vai ovatko ne mitään. Jos seipäiden välit ovat olemassa sinänsä, niin missä ne ovat silloin, kun seipäät ovat muualla?
HS – Reiän perimmäinen olemus: https://www.hs.fi/tiede/art-2000003799814.html
JK. Blogistin kommentti: Mitä olisi seula ilman reikiä?.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos seipäiden välit ovat olemassa sinänsä, niin missä ne ovat silloin, kun seipäät ovat muualla?”
– Kahdella aidanseipäällä on aina keskinäinen etäisyys, olkoot seipäät aitakäytössä tai varastoituna navetan kujalla. Muuten: onko typeryyksiä kyselevä filosofia todellakin ammattiala, josta sen harjoittajille maksetaan?
Ilmoita asiaton viesti
”aluksi tien pintakerrokseen kuluu ura, johon vesi jää seisomaan. Autojen pyörät iskevät lammikkoon painetta, ja massassa olevat kivet alkavat irrota, mikä synnyttää aikaa myöten reiän.
Asfaltin rikkoutumiseen tarvitaan kolme osatekijää: vettä, nollan molemmin puolin vaihteleva säätila ja liikennettä.”
Hyvä kirjoitus, mutta em. viimeisessä lauseessa keskeisenä osatekijänä jäi mainitsematta juuri se, johon jokainen autoilija voi itse vaikuttaa tien reikiintymisen kannalta. Nimittäin urissa ajamisen välttäminen, sekä ylinopeuksien välttäminen.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi välttää myös nastarenkaita, koska ne ovat teiden urien suurin syyllinen.
Ilmoita asiaton viesti
”urissa ajamisen välttäminen ja ylinopeuksien välttäminen”
Hyvä huomio. Talvella kuitenkin se kohta missä toiset autoilijat ovat ajaneet niin on puhdas ja muut kohdat voivat olla loskaisia, joten on turvallisempaa ajaa ns. puhtaalla ajouralla. Näin ne tiet sitten urautuu.
Ajonopeus on merkittävä tekijä teiden kulumiselle (kuten jo kommentoinkin aiemmin). Tässä linkissä maininta siitä: – Tässä jutussa kerrotaan kitkarenkaista ja siitä miten ajonopeus vaikuttaa tien kulumiseen: Väyläviraston mukaan nastarenkaat kuluttavat asfalttia selvästi enemmän päällysteen ollessa märkä. Kuluminen kiihtyy, kun ajonopeudet nousevat yli kahdeksankympin.
https://autotoday.fi/kesanopeuksilla-nastarenkaat-kuluttavat-asfalttia-enemman/
Ilmoita asiaton viesti
Tässä on yksi esimerkki Suomen ilmaston aiheuttamasta kalliista riesasta. Jossain Kalifornian highwaylla ajavat vain nastattomat autot ainaisessa pluslämpötilassa. Ei siitä tie kulu mihinkään. Suomessa joudutaan joka kevät paikkaamaan urautumiset, kolot, routavauriot j.n.e. Myös tämä (talviauraamisen, suolaamisen, lämmittämisen y.m. lisäksi) lisää Suomen BKT:ta per capita ja sitten ihmetellään miksi alhaisemman BKT-tason maissa ihmiset näyttävät elävän paremmalla kulutuspotentiaalilla.
Ilmoita asiaton viesti
Suolaamisesta tulee ainakin minun tietooni uusi haitta eli siltojen betoniset kannatuspilarit rapautuvat, kun auran siipi heittää suolaisen lumiloskan sitä vasten. Näin noita pilareita joudutaan kesäisin korjaamaan (betonin rapautuminen). Viimeksi näin tiedotettiin Vaajakosken siltatyömaan yhteydessä.
Muista yhteyksistä on tuttu sanonta ”maantieteelle emme voi mitään”, sanojana Paasikivi.
Ilmoita asiaton viesti
Asfaltin rikkoutuminen on aina seurausta huonosta pohjatyöstä ennen asfaltointia.
Tiepohjaa ei tiivistetä kunnolla.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä asfalttiaineskin ilmiselvästi vaihtelee. 80-luvulla yhdessä vaiheessa olivat tiet yhtä perunapeltoa, kun urautuminen oli todella nopeata ja syvää. Silloin todettiin, että oli aloitettu käyttämään pehmeäpää asfalttia.
Ilmoita asiaton viesti
Voi tuokin olla syynä, mutta noissa lainauksissa selostettiin reiän syntymekanismi tienpitäjän suulla ja jossa vesi oli pääosassa.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö asfaltissa ollakin paljon pieniä reikiä, joista vesi pääsee asfaltin
läpi tienpohjaan jossa olisi vastaavasti pieniä huokoisista reikiä vesiväyliksi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen vakuuttunut siitä, ettemme me maallikot pysty tienrakentamisen ammattilaisille esittämään mitään sellaista innovaatiota, jota ei olisi heidän omalta taholtaan ajateltu.
Mitä noihin reikiin tulee, niin niiden pitäisi olla hyvin pieniä ja niin muodoin ne tukkeutuisivat alta aikayksikön. Lopputuloksena olisi vain heikompilaatuinen tien pinnan kesto.
Ilmoita asiaton viesti
Toki tienpohjat on jo pitkään tehty erikokoisesta murskeesta, jossa niistä rei’istä ei ole pulaa. Päällysteeseen niitä reikiä ei kuitenkaan varta vasten kannata tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Tienpitäjän kieli on tietysti ns. keskellä suuta. Eli hän pyrkii vähättelemään omaa osuuttaan pinnoitteiden rikkoutumisessa.
Toki vedellä on keskeinen rooli vaurioitumisessa, mutta miksi vesi pääsee sinne, mihin ei pitäisi. Jokusena vuotena on tullut ajeltua kakkostietä ja siellä on ollut pinnoitustöitä vuodesta toiseen ja usein edellisenä vuotena asvaltoitu tienpätkä on jo keväällä ihan ruvella.
Tienpitäjillä on sama ongelma kuin muillakin julkisia hankintoja tekevillä. Ei osata kilpailuttaa eikä määritellä sitä, mitä ollaan hankkimassa.
Keskisauman tekeminen tiiviiksi näyttää ainakin olevan mahdotonta. Siitähän se vesi pääsee pinnoitteen alle ja väliin ja loppu on historiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei liene rakettitiedettä päätellä kenen etu on pinnoitteen rajallinen kesto.
Olen muistavinani, että takavuosina nämä asfaltointifirmat jäivät kiinni hinnoittelun kartellisopimuksesta ja saivat jättisakot.
Salassapidettäviä sopimuksia voi olla olemassa myös samantasoisesta (heikkolaatuisesta) asfaltoinnista ja uusista innovaatioista pidättäytymisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän ne jäivät, mutta kuinka monta kartellia onkaan jäänyt paljastumatta?
Kuinka paljon sitten liikkuukaan korruptiorahaa päättäjien taskuihin?
Ilmoita asiaton viesti
Juttelin samasta ongelmasta erään asfalttimiehen kanssa ja hänellä oli aivan erilainen selitys teiden rapautumiselle. Asfalttimiehen mukaan asfaltin sideaineen määrää pikeä on vähennetty minimiin ja tämän takia jo uudetkin tiet rapautuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain kumman syystä suomessa ei tehdä betoniteitä, joita kokeiltiin 80-luvulla oulussa ja lahti-nastola välissä. Ne rapatuivat muutamassa vuodessa korjauskelvottomiksi, vaikka ne toimivat saksassa oikein hyvin.
Mutta betonia tungetaan ”asfalttiin” ennätysmäärä ja bitumin määrä on minimoitu. Joskus kauan sitten asfaltti muuttui ajan saatossa harmaaksi valon vaikutuksesta ja nykyisin asfaltti on harmaata heti tuoreeltaan ja muuttuu mustaksi kunhan se kuluu hiukan.
Eräällä valtatiellä uusittu asfaltointi jouduttiin uusimaan kahden vuoden kuluttua sen päällystämisestä koska se verkostohalkeili jo ensimmäisenä talvena.
Joku tutkija murjaisikin kartelliasfalttien olleen laadultaan parempia, kuin yksikään nykyisin käytettävä laatu…
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki blogin kommenteissa esitetyt olettamat ovat täysin vääriä. Asfalttiin syntyy reikiä tai pullistumia siitä syystä, että osa tasaisesta asfalttipinnasta ei tyydy enää sukupuolineutraaliin rooliin vaan päättää joko reikiintyä tai pullistua fiiliksen mukaan 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Kesäkuun puolivälissä huonokuntoinen tie nro 4063 korjattiin tasoon ”välttävä”. Runsasta kuukautta myöhemmin tien pinnassa oli uusia, teräväreunaisia kuoppia, joita olin tottunut ajattelemaan routavaurioina. Näköjään moisia reikiä voi muodostua myös kesäolosuhteissa.
Kyseinen tie on ajoittain jopa vilkkaasti liikennöity, kiitos tietyn pienyrityksen saavuttaman julkisuuden:
https://www.iltalehti.fi/matkajutut/a/5b4755c9-a677-43e5-9901-d457b95a99a2
Ilmoita asiaton viesti
HAMPAASSA oleva reikä on tietenkin paikattava, mutta voidaanko paikata sellaista, mitä ei ehkä ole olemassakaan? Tuoreessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä filosofi S. Albert Kivinen pohtii reiän olemusta mutta ei suinkaan kiistä hampaissa olevia reikiä: paljon riippuu siitä, miltä kantilta asiaa katsotaan, ja Kivinen sanookin keskittyvänsä enemmänkin reiän ontologisiin kuin odontologisiin ominaisuuksiin. Kiintoisa aihe muuten sai alkunsa hammaslääkärin tuolissa, mikä jälleen osoittaa, miten hedelmällistä tieteidenvälinen keskustelu voi joskus olla.
Kivinen turvaa selustansa viittaamalla monien aiempien filosofipolvien pohdintoihin, ”koska meillä ei uskalleta sanoa juuri mitään, mitä ei aikaisemmin ole sanottu jossakin muualla”. Ja toden totta: eräät filosofit ovat väittäneet, ettei reikiä ole, mutta vielä niinkin hiljattain kuin 1994 eräät toiset filosofit ovat osoittaneet, millaisiin ajatuskiemuroihin päädytään, jos reikien olemassaoloa ei haluta myöntää. Toisaalta jos reikä on olemassa, niin se sijaitsee jossain eli sillä on paikka. Reikä ja paikka ovat siis tässä mielessä yhtä.
Onko siis reikiä olemassa vai ei? Kysymys on yhtä vaikea kuin se, mitä aidanseipäiden välit ovat vai ovatko ne mitään. Jos seipäiden välit ovat olemassa sinänsä, niin missä ne ovat silloin, kun seipäät ovat muualla?
HS/Reiän perimmäinen olemus: https://www.hs.fi/tiede/art-2000003799814.html
JK. Olen hakenut kaksi eri kertaa ELY-keskukselta korvausta auton renkaan hajoamisesta ajettuani tiessä olevaan reikään. Siellä taisi silloin olla töissä joku filosofi, joka kiisti reikien olemassaolon 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kaksi vuotta sitten kuolleen S. Albert Kivisen mainio artikkeli ilmestyi siis Tieteessä tapahtuu -lehdessä, joka oli ”tuore” vuonna 1999.
Nykyään julkaisu tietenkin löytyy journal.fi -arkistosta. Tässä alkuperäinen:
https://journal.fi/tt/article/view/58347/19996
Ilmoita asiaton viesti
Noi eihän sitä reikää paikata, hammas paikataan. Hampaanpaikoista puhutaan, ei hampaanrei’änpaikoista.
Itse paikkasin taannoin fillarinkumin liimaamalla siihen renkaanpaikan kun kaupassa ei ollut renkaanreiänpaikkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Lääketiede ja sen erikoisala hammaslääketiede keskittyy pääasiassa ihmiskehon erilaisten reikien ympärillä ja sisällä tapahtuviin ilmiöihin ja sairauksiin. Ilman näitä reikiä ei olisi koko tieteenalaa – eikä kyllä ihmiskuntaa – korkeintaan muumipeikkoja joilla tunnetusti ei ole pers’reikää.
Ilmoita asiaton viesti