Novan oudot neonvärit
Hämmästykseni oli suuri, kun muutamana aamuna olen ajanut Kukkumäentietä ja katsonut uuden sairaalan Novan seinää. Sinne on ilmestynyt vaihtuvaväriset valopilarit.
Ensimmäinen reaktio oli, että näkymä oli kuin yökerhon ovelta tai kaupan näyteikkunasta.
En voi uskoa, että noin 400 miljoonaa euroa maksavan rakennuskompleksin ulkoasu halutaan pilata halpahintaisella valosaasteella.
Pidän sairaalarakennusta arvokkaana paikkana ja en haluaisi joutuvani hoidettavaksi mihinkään tivolia ulkoisesti muistuttavaan paikkaan.
Mitä näillä Novan värivaloilla halutaan viestittää? Se ei minulle auennut.
Se on kuule arkkitehtuuria ja tätä päivää, ei eilistä.
Ilmoita asiaton viesti
Minullakin on keittiössä valoseinä, jonka sävyjä voi muuttaa. Jäi entiseltä lapsiperheeltä. Kyllä se voi viihdyttää perheen 4-vuotiasta tenavaa…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä kotonakin kaikki lamput vaihdetaan led-lamppuihin, jolla voidaan lämpöisyyden sävyä vaihtaa kaukosäätimellä.
Hinnat niissä oli pari vuotta sitten todella korkeat ja nyt ne ovat tippuneet reippaasti, että kiinnostaa vaihtaa kaikki lamput ja samalla säästää sähköä.
Ilmoita asiaton viesti
Arkkitehtuuriin voi vaikuttaa siinä vaiheessa, kun tehdään valinta rakennukseksi. Sitten se on tehty, eikä koskaan ole kaikkien mieleen. Vai tiedätkö sellaisen?
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta ei kyllä ole kysytty kaupunkilaisilta. Olisin pistänyt hanttiin.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko, että valintaa tehdessä valoista ei ollut tietoa?
Ilmoita asiaton viesti
Ennen vanhaan oli kivoja värikkäillä maaleilla maalattuja taloja. Nykyään suositaan vaaleita maaleja, mutta hienoa, että lamppujen ansiosta saamme myös värejä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuullaanhan me….
Neonvalot tulivat mainontaan Helsingissä joskus 50- luvun alussa. Ne olivat uutta ja hienoa.
Muistan kun 50 luvulla joku kauppaliike oli hankkinut neonvalot ikkunaansa. Oli talvi. Pikkupojat huutelivat, että mannään katsomaan punaista lunta. Kinos kaupan edessä värjäytyi punaiseksi. Taisin saada jo silloin kyllikseni.
Nyt mietin kuinkahan monta kasvosuojusta valoihin menneillä rahoilla saataisiin.
Rahaa on.
Sen hankkimiseen tarvitaan paljon vähemmän järkeä kuin sen oikein käyttämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän valot eivät ole mainontaa vaan sitä arkkitehtuuria, eli käyttö on aivan eri kuin 50-luvun mainosneonvaloissa. Hinnoista en tiedä, luulisin, että on käytetty vähän energiaa kuluttavaa materiaalia.
Arkkitehtisukupolvethan luovat oman aikansa näkemyksen rakennuksista. Näin mennään eteenpäin. Mitähän seuraavaksi, se on aina mielenkiintoista.
Ilmoita asiaton viesti
Resurssiviisaus onkin hyvä sana tässä yhteydessä koskien valon kaupunkia Jyväskylää. Nimittäin Pumperin kiertoliittymään hankittiin aikanaan isot peilivalot ja ne osoittautuivat fiaskoksi. Ne purettiin ja nyt molemmat ympyrät ovat olleet vailla valoja monta vuotta. Aja siinä sitten sokkona. Summa summarum seiniä ja sillanaluksia on varaa valaista, mutta siellä missä valoja oikeasti tarvittaisiin niin niitä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Kerskakulutusta.
Ilmoita asiaton viesti