Sähköautoilun kustannukset vs. polttomoottoriauto
Sähköauto tankkaamassa. Kuvituskuva. Tekijänoikeusvapaa kuva / Pixabay.
Nostan tämän kommenttini aiemmasta blogistani omaksi aiheekseen, kun se ainakin itseäni kiinnostaa vertailun kannalta. Aiempi blogini – Täyssähköautojen kritiikitön ihannointi on kummallista…
Voisi tehdä karkean laskelman polttomoottoriauton ja sähköauton vuotuisista kustannuksista pelkän käyttöenergian hinnan perusteella. Siitä näkee mikä olisi ns. kuoletusaika kalliimmalle sähköautolle ja kustannusero.
Jos oletetaan polttomoottoriauton keskikulutukseksi 7 litraa sadalla kilometrillä ja polttoaine maksaisi 2 euroa litra niin kertolaskulla saadaan kustannukseksi 14 euroa sadalla kilometrillä.
Jos oletetaan sähköauton kulutukseksi 20 kWh/1ookm ja sähkön lataushinnaksi 20 snt/kWh niin saadaan 4 euroa sadalla kilometrillä. (Tuohon 20 snt/kWh:n hintaan voidaan päästä kotilatauksella, mutta kaupallisten toimijoiden tolpalla se on yleensä kalliimpaa ja riippuen lataustehosta). Tuttu taksimies sanoi lataushinnan olevan hänelle 36 snt/kWh… Kotilatausta vähentää latauksen hitaus.
Polttomoottoriauton ja sähköauton kulutuksen eroksi hinnassa sadalla kilometrillä siis saadaan 10 euroa (14-4).
Vuotuisen ajosuoritteen ollessa 15000 km, mikä on Suomessa sitä luokkaa keskimäärin, niin tuolla kilomerimäärällä polttomoottoriauton ja sähköauton kustannuseroksi saadaan 1500 euroa.
Kolmessa vuodessa ero on 4500 euroa ja kymmenessä vuodessa 15ooo euroa. Näppituntuma on, että sähköauto voisi uutena maksaa 15000 euroa polttomoottoriautoa enemmän, jotta se tulisi kuoletettua kymmenessä vuodessa.
Toki on muitakin kustannuksia kuin pelkät energiakustannukset, esimerkiksi huolto-, korjaus- ja rengaskustannukset. Lisäksi päälle tulevat ajoneuvovero ja liikennevakuutusmaksut. Laskelma siis suunta antavasti.
Yksi oleellinen tekijä on auton jäännösarvo eli jälleenmyyntihinta. Sen voisi sähköautolla olevan riskialttiimpi kustannustekijä akkujen tullessa tiensä päähän.
Laskelma sisältää monia oletuksia ja arvioita yksikköhinnoista ja niillä on merkittävä vaikutus laskelman lopputulokseen.
Sähköautojen ongelmana on huono lautausinfra, pieni toimintamatka ja kallis hankintahinta sekä hidas lataus (etenkin kotioloissa). Nämä jarruttavat sähköautojen myyntiä
En kuitenkaan menisi vielä vannomaan sähköautoilun kokonaisedullisuudesta samanvertaiseen polttomoottoriautoon verrattuna.
Erityisesti käytettynä ostetussa sähköautossa saattaa tulla eteen yllättävän kalliita menoeriä. Näistä esim. akun osuus on yleensä jo n. parikymmentä tuhatta euroa.
Olemme lukeneet Tesloista, joilla on ajettu useita satoja tuhansia kilometrejä. Pienellä fontilla lukee sitten, että niihin on yleensä vaihdettu akku kerran tai kaksi. Hyvin huollettua polttomoottoria, käytännössä diesel, ei tarvitse vaihtaa, ellei moottoria erityisesti pyri rikkomaan jättämällä sen huoltamatta.
Yleisesti, mitä suurempi ajoakku, sen pidempiä kilometrimääriä sen pitäisi kestää, koska latauksia ei tarvita niin usein. Pieniakkuiset autot ovat ongelmissa nopeammin. Ja kun pikaladataan, niin vieläkin nopeammin. Näistä ei uuden sähköauton ostajille juurikaan kerrota eikä se heitä kosketakaan.
Se alkaa vaikuttamaan vasta, kun harkitaan käytetyn sähköauton ostamista. Moni on käytetyn sähköauton kauppaansa katunut. Viittaan tässä kuluttajariitalautakunnan ratkaisuihin.
Työpaikallamme on pari leasing-sähköautoa, joita voi käyttää henkilöstökuljetuksiin ja tavaranhankintaan liittyviin ajoihin. Niissä on ohjeena, ettei autoa saa käyttää ennen huollon tarkastusta, mikäli sillä on ajettu pohja kiinni johonkin.
Tulossa on firman ensimmäinen sähköautotalvi. Jokainen talviautoilija tietää, ettei talvesta selviä ilman pohjakosketuksia, kun ylitetään mm. aurausvalleja.
Millaisia kokemuksia mahtaa sähköautoilijoilla olla esim. jäisen aurausvallin ylittämisestä?
Polttomoottoriauton pohjassa ei ole juurikaan hajoavia komponentteja, ellei roikkuva pakoputki tai käsijarrukaapeli putoa matkan varrelle.
Sähköauton pysäyttämiseen saattaa autouutisten mukaan riittää yksi iso vesilätäkkö tai vuotava ikkunatiiviste. No, pysähtyy polttomoottorikin, jos ilmanottoon pääsee vettä, mutta ei roiskevesistä kuitenkaan.
Sähköauto on kiva toimiessaan, mutta vähemmän hauska, jos sähkö loppuu taipaleelle. Sähköä on helevetin vaikeaa kaataa akkuun kanisterista.
Autoliitto joutuu tulevaisuudessa hankkimaan tiepalveluautoihin perässä vedettävät aggregaatit, jotta hädässä olijoita pystytään auttamaan 🙂
”Toki on muitakin kustannuksia kuin pelkät energiakustannukset, esimerkiksi huolto-, korjaus- ja rengaskustannukset.”
Sähköautojen rengaskustannukset (19″-22″) ovat järjettömiä vs. nykyisin standardikokoisiin 205/55-16 renkaisiin. Lisäksi ylitehokkaat ja painavat sähköautot kuluttavat ne triplahintaiset renkaansa puolta nopeammin.
Autolehdet voisivat myös testata, miten sähköautojen 245/35-21 tai 225/45-19 renkailla pärjää sydäntalvessa.
Ilmoita asiaton viesti
Lisäksi liikenneonnettomuuksissa sähköautot ovat palamis- ja räjöhdysvaaran vuoksi lisääntynyt riski. Palokunnat ovat joutuneet hankkimaan sammutuskontteja, joissa akkupaloautot upotetaan pariksi vuorokaudeksi veteen.
Laivayhtiöt kieltäytyvät kuljettamasta sähköautoja?
Ilmoita asiaton viesti
Mersu törmäytti kaksi valmistamaansa sähköautoa yhteen omassa laboratoriossaan. Testi tehtiin standardien mukaisesti 55km/h törmäysnopeudella osittaisena nokkakolarina.
Kumpikaan sähköauto ei syttynyt testikolarissa tuleen. Siitähän mersussa sitten maksetaan se 100 000 euroa.
Laboratorioissa tosin ei koskaan iske Murphyn laki.
Olen aikanaan nähnyt reaaliaikaisesti, kuinka auto syttyy kolarissa palamaan. Kolarissa oli vahva Murphyn lain vaikutus.
Nelostiellä jonon ensimmäisenä kulkenut auto joutui jarruttamaan tien yli juosseen hirven takia. Näin itsekin em. hirven. Jonossa seuraavana ollut ehti jarruttamaan ja myös kolmantena ollut Volvo Amazon ei ehtinyt kunnolla jarruttaa, vaan osui kakkosen perään. Volvon keula painui hieman alaspäin jarrutuksen ja osuman voimasta perän noustessa vastaavasti hieman ylöspäin, jolloin jonon neljäs, joka ei ehtinyt jarruttamaan, Amazoniin törmätessään hajotti puskurillaan sen bensatankin, joka syttyi ilmiliekkeihin. Kuljettamani auto oli letkan viidentenä.
Kun kenelläkään ei ollut sammuttimia, Volvo paloi siinä kaistalla, kunnes palokunta ennätti paikalle n. puolen tunnin vasteajalla.
Ei siis oltu taajamassa, jossa olisi ollut paloasema tai VPK.
Itse asiassa valtava määrä paikkakuntia Suomessa on pelkästään VPK:n varassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Norjassa jo Havila Kystruten on kieltäytynyt ottamaan sähköautoja kyytiin.https://www.nrk.no/nordland/havila-kystruten-stanser-frakt-av-elbiler-i-frykt-for-brann-1.16256402
Ilmoita asiaton viesti
Miksi kukaan sähköautoilija maksaisi kotilataussähköstä noin paljon? Kuluvana vuonna pörssisähkön keskihinta on 6 snt/kWh. Sähköautoilija saa sähkönsä keskihintaakin halvemmalla ajoittamalla latauksen halvoille tunneille. Tämä voidaan tehdä automaattisesti sovelluksella. Siirtohinta päälle niin ollaan silti enintään kymmenessä sentissä.
Tuossa muuten hyvä työkalu kustannusten vertailuun:
https://autokalkulaattori.fi/
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka monella kaupungissa asuvalla on mahdollisuus kotilataukseen? Ainakin minun kotinurkillani näyttäisivät kauppojen parkkipaikkojen laturit olevan kokoaikaisessa käytössä. Usein niissä on nimenomaisesti takseja.
Silloin maksetaan, mitä pyydetään.
https://moottori.fi/liikenne/jutut/sahkoauton-lataus-kay-kalliimmaksi-korotuksia-jo-julkistettu/
https://yle.fi/a/74-20018092
Ilmoita asiaton viesti
Pörssisähkösopimuksia ei ole kuin 10 prosentilla kuluttajista ja tuo antamasi hinta oli tältä vuodelta unohtaen kallis aiempi vuosi.
Harva lataa kotona, koska siihen ei ole mahdollisuutta, sillä lämpotolppien sulakkeet eivät kestä ja se on auttamattoman hidasta.
Siksi useat lataavat kaupallisten toimijoiden pisteellä ja siellä lähtöhinnat ovat juuri tuo alkaen 20 snt/kWh.
Netissä ei noita kustannuksia tarvitse laskea ja vertailla vaan tuollainen laskentamalli on yksinkertainen tehdä itselleen Exelillä.
Ilmoita asiaton viesti
Vuosi 2022 oli sähkön hinnan osalta poikkeusvuosi.
Kotilatausta varten toki hankitaan latausasema. Maksaa saman verran kuin polttisautoon yksi jakohihnan vaihto 🙂
Ja viimeistään sitten, kun sähköauto ja latausasema on hankittu, kannattaa siirtyä pörssisähköön.
Ilmoita asiaton viesti
Kotilatausasema maksaa noin 1500 euroa. Sillä saa 750 litraa bensaa.
Härkösen ajatusmaailma on täysin teoreettinen.
Ilmoita asiaton viesti
Vaihdoin tossa kuukausi sitten yhden harrastevehkeeni nenuhihnan, rahaa paloi 65€ .
Ostan kaikki kotilatausasemat mitä tuolla rahalla saa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei 20 snt/kWh liene oikein, mutta toisaalta ei kaikilla ole pörssisähköä. Vaikkapa maalämpötalossa pörssisähkö on varsin typerä ratkaisu, koska kuka nyt pysäyttää pumpun talvella kalliin sähkön ajaksi ja antaa talon jäähtyä. Ja tuossa tapauksessa juuri lämmitys haukkaa kulutuksesta suurimman osan.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi maalämmössä pörssisähkö olisi huono? Niihin saa varsin huokeasti automaation, joka optimoi lämmöntuoton sähkönhinnan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Härkönen edustaa kommenteissaan sitä vähemmistöä, jolla on taloudellisesti varaa teettää kalliita remontteja/uudistuksia asunnoissaan. Suurimmalla osalla nämä jäävät tekemättä puhtaasti kustannussyistä.
Sitä paitsi kerros- tai rivitalossa asuvat eivät yksin päätä mistään.
Ilmoita asiaton viesti
Härkösen ideologian mukaan maapallo pelastuu jos vain kaikki noudattaisivat hänen ratkaisujaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan kotilataustahan tässä kommentoin. Jos ei ole varaa latausasemaan, ei ole varaa polttisautonkaan huoltoon (paitsi jos teettää pimeästi).
Ilmoita asiaton viesti
Mutta, kun ei ole varaa sähköauton 15-20000 kalliimpaan hankintahintaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ja lisäksi teet yleensä autokaupassa(prenium luokan) tuhansien eurojen tappion vaihtaessasi uudempaan/uuteen,millä ajaisit polttomoottoriautolla vuosia.
Ilmoita asiaton viesti
Tai sitten on kädetön tekemään itse!
Huoltohintasi ovat kaukana tästä todellisuudesta.
Viimeinen jakopääremontti maksoi minulle sen ~76,- kaikkineen, parhaimmilla laatuosilla. Tosin tein sen itse. Korjaamossa se olisi maksanut ~200,-
Anopin tyttären katiskaan, joka meillä asuu, jakopääremontti maksoi korjaamossa kaikkine lisätöineen ~650,- sisältäen vesipumpun vaihdon yms. tarpeita. Tosin senkin hinta on noussut aikojen alusta 400->650…
Ilmoita asiaton viesti
Kerro, miten automaatio optimoi lämmöntuotannon, jos sähkön hinta on aamupäivän klo 6-10 tapissa ja pakkasta -20 astetta ja sama toistuu sitten illalla klo 16-21. Jos automatiikka, mikä ei nyt maltaita maksa, pysäyttää pumpun, talo jäähtyy. Sitten halvemman sähkön aikana pumppu käy useamman tunnin, jotta torpan lämpötila nousee.
Ilmoita asiaton viesti
Tapauskohtaista. Jos on massiiviset rakenteet, niihin varastoitunut lämpö riittää pitkienkin katkosten ajan. Kevytrakenteisen tai huonosti eristetyn talon tapauksessa joustokyky on pienempi.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se melko oikealta kuulostaa, kun siirtomaksut ja verot otetaan huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä oo kaikilla mahdollisuuta ladata kotona. Ittellä on ladattava Prius, virtapisteen laturin hinnoittelu on 12 – 45 + alv tolpissa. Eipä juurikaan huvita latailla, antaa auton itte valita millä kulkee.
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi kukaan sähköautoilija maksaisi kotilataussähköstä noin paljon? Kuluvana vuonna pörssisähkön keskihinta on 6 snt/kWh.”
1. Unohdetaan – agendan mukaisesti- sähkövero 2,8snt/kWh.
2. Unohdetaan- agendan mukaisesti – siirtomaksu 2-6snt/kWh.
3. Puhutaan – agendan mukaisesti- vain tämän vuoden pörssisähkön keskihinnasta .
Vuonna 2021 pörsssisähkön keskihinta 9,46snt/kWh .
Vuonna 2022 pörsssisähkön keskihinta 19,30snt/kWh.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin ”Siirtohinta päälle niin ollaan silti enintään kymmenessä sentissä.”
Tuossa tarkoitetaan lataukseen käytetyn sähkön keskihintaa.
Ukrainan sodan vaikutus sähkön hintoihin alkoi jo 2011.
Ilmoita asiaton viesti
Vuonna 2022 pörsssisähkön keskihinta 19,30snt/kWh.
Ilmoita asiaton viesti
..ja sen päälle sähkövero 2,8snt/kWh ja siirtomaksu 2 – 6snt/kwh.
Siirtomaksun suuruus riippuu verkkoyhtiön hinnoittelusta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen oloissa dieselauto olisi luontoystävällisin ja taloudellisin.
Pieni kulutus pitkien etäisyyksien maassa. Pitkäikäisiä. Idioottimainen ja ei-perusteltavissa oleva henkilöautojen käyttövoimavero estää tehokkaasti dieselautojen suosiota.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta 10 € polttoainekustannuserosta suurin osa selittyy arvovalinnoilla eli verotuksella. Samoin voimalinjan alkupään valintaan vaikutetaan arvovalinnoilla eli veroilla, joilla ei oikeastaan ole mitään todellista perustetta. Verotuloja vaan pitää saada ja mielummin polttomoorisista autoista, kun ajetaan taloutta satunnaisen tuulen ja auringon varaan. Ainoa oikea peruste tässä suhteessa olisi fossiilisen energian lopahtaminen luonnollisista syistä tai geopolitiikan vuoksi, mutta siitä ei juurikaan puhuta.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaanpa tähän linkillä omaan aiempaan blogiini. Kuten joissakin toisissakin kommenteissa on todettu, pörssisähköllä lataaminen on merkittävästi halvempaa. Asumismuoto ja latausmahdollisuudet vaikuttavat ratkaisevasti kannattavuuteen. Omalla pörssisähköllä saa ladattua hyvin edullisesti.
Meilläpäin siirtomaksu ja sähkövero on 5.7 c/kWh. Itse lataan yleensä sähkön ollessa halpaa, eli 2 c/kWh tai vähemmän.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petrioseppala/sahkoauto-omakotitalossa-asuvan-porssisahkoasiakkaan-paras-kaveri/
Ilmoita asiaton viesti
Pörssisähkösopimuksia ei ole kuin 10 prosentilla kuluttajista.
Minun saunomis- ja ruuanlaittoajatkaan eivät satu halpoihin aamuyön tunteihin…
Ilmoita asiaton viesti
Aamulla oli jossain lehdessä juttua,muista oliko Englannista.
Vaihtoon tulevien sähköautojen akkujen varaustason mittaamiseen kehitetyistä laitteista.
Aika moni vaihtoauto jää myymättä heikon akustonsa vuoksi.
Perusteluita:
Ladataan miten sattuu ja seisotetaan täydellä varauksella pitkiä aikoja ect.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt varsinaisesti ymmärrä miksi sähköautoilun pitäisi olla oleellisesti polttomoottoriautoja halvempia käyttää. Eikös se ole vaan hyvä, että markkinaan on saatu lisää vaihtoehtoja joista voi valita itselleen sopivimman. Harmi sinänsä, että ympäristölle paras vaihtoehto biokaasu alkaa siirtyä marginaaliin kun auton valmistajat eivät halua hajottaa liiaksi tuotantoaan eri teknologioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköauton energiatehokkuus on paljon parempi kuin polttomoottoriautolla, joten ajamisen kulut ovat pienemmät. Tarjolla on kuitenkin hyvin vähän useimpien tarpeisiin sopivia kohtuuhintaisia autoja ja esimerkiksi meillä Suomessa usein tärkeä vetokoukku käyttökelpoisella vetomassalla on saatavilla vain isompiin ja kalliimpiin malleihin, joten monella on todelliseen käyttötarkoitukseen nähden turhan suuri auto, jossa usein myös turhan suuri akku ja siten turhan suuri omamassa ja turhan suuri kulutus.
Ilmoita asiaton viesti
Näppituntumalla vertailua. Kävin viime talvena 2 kertaa Norjassa ja keväällä 2 kertaa kauniissa Kainuussa. Ajokilsat näytti näytti näilta reissulta + tietysti väliaikana kotopaikalla ajetut matkat n. 9000 km. Auton kulutusmittari näytti kulutukseksi 3,5 litraa satasella. 2 euron hinnalla tuosta tulee 7 ekee per satanen. Moottorilehden testi volkkarin id 4 ajettu helsinki tallinna, tsekin, saksan,tanskan ja ruotsin kautta paluu suomeen kertoi lataushintojen tehneen 12,96 per satanen. Siis ei koskaan täyssähköistä peliä tähän tupaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sähköauto Suomen oloissa on kuoleva ajatus – ja vain autoteollisuuden – lue:autoteollisuusmaiden – lobbauksella Suomelle EU:n pakottama valinta – jota ei vastustettu kansalaistasolla juuri lainkaan – vaikka liikenneministerikin oli sitä mieltä että sähköautopakon ei pitäisi koskea Suomea – vaan bensa/diesel-biokaasu hybridi olisi Suomessa paras – maaseudulla kun syntyy biokaasua joka päivä.
Nyt sitten huohotetaan täällä turhaan juosten kun olisi pitänyt juosta ja huohottaa silloin kun asia oli aktuelli.
Kysymys kuuluukin mentiinkö Suomessa sähköautohölmöyteen umpisokean teknologian kehitysuskon takia.
Nostakaa nyt asiasta äläkkä – minulla on käsitys että tavallisen pienituloisemman kansan keskuudessa on kova vastustus sähköautoille – ”minä en osta sähköautoa ikinä” – kuuluu vankka asenne.
Siinähän on olemassa poliittinen voima.
Aktivoikaa se älkääkä täällä taskussanne nyrkkejänne puristelko.
Ilmoita asiaton viesti
Biokaasuratkaisun torjuminen on tietenkin yhteydessä siihen että kaupungit haluaa maaseudulta kaiken mukaan lukien vallan.
Niin että olkaa nyt kaukaa viisaita ja kääntykää intohimoisiksi maaseudun voimakkaan rinnakkaiskehityksen kannattajiksi kaupunkien ohella. Siitän on niin paljon hyviä seurauksia että käsi väsyy kirjoittamiseen jos niitä alkaa luettelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sekin vielä että akkumineraaleja varten Suomenkin luonto tongitaan löpikotaisin – että Suonen kaupungeissa saa ihmiset 2 km päästä hakea pari tonnia painavalla sähköautolla 75 kg henkilön ajaessa 5 kg ruokakassin joka päivä, joka toinen tai joka kolmas päivä. Mikä on niin typerä kuin ihminen – toinen ihminen. Siitä tuleekin jo typeryyden joukkovoima kaupunkeihin.
Ilmoita asiaton viesti
Paras ratkaisu on, jos tulee toimeen ilman autoa, mutta Suomessa tämä ei useinkaan ole mahdollista. Itselläni on lähin linja-autopysäkki, josta ihan oikeasti pääsee kyytiin noin 12 kilometrin päässä, joten ilman autoa ei tule toimeen. Lisäksi nelihenkisen perheen liikkumistarpeita ei pysty hoitamaan yhdellä autolla, joten tarvitaan vähintään kaksi. Itsellä toinen näistä ollut nyt reilun puolentoista vuoden ajan sähköauto ja myös toinen sellainen nyt noin kuukauden ajan. Näistä ensimmäiseen mahtuu mukaan koko perhe ja myös koira matkahäkkiinsä. Toiseenkin mahtuu tarvittaessa koko perhe ja lisäksi on vetokoukku 500 kg vetomassalla, joka riittää satunnaisiin tarpeisiin. Kevytperävaunukin pihalta löytyy. Autoissa on kohtuullisen kokoiset akut joten autojen omamassatkin ovat kohtuulliset noin 1500 ja 1700 kg. Rengaskoot tavanomaiset 205/55 R 16 ja 205/60 R 16, joten rengaskustannuksetkin samaa luokkaa kuin vastaavankokoisissa polttomoottoriautoissa. Vakuutusmaksutkin kohtuulliset. Yleisesti voi todeta, että ihmisillä on usein todelliseen käyttötarpeeseen nähden turhan suuria autoja ja sähköautojen kohdalla tämä tarkoittaa myös turhan suuria akkuja, minkä vuoksi autot ovat kohtuuttoman painavia, mistä seuraa monta haittatekijää. Lisäksi esimerkiksi riittävä vetomassa löytyy usein vasta todellista käyttötarvetta suuremmista ja kalliimmista autoista, joten jos haluaa ajaa sähköautolla, niin on hankittava tarpettoman suuri, painava ja kallis auto.
Omakohtaista kokemusta sähköautoilusta omassa ajossa on siis kertynyt nyt jo jonkin verran. Sähköautoilu sinänsä on tuttua jo yli 30 vuoden takaa, kun työskentelin Imatran Voiman sähköautoprojektissa ja jonkin aikaa tuli muun muassa ajettua sähköautolla työmatkaa Otaniemestä Viikkiin. Pitempiaikainen sähköautomme kuluttaa omissa ajoissamme kesäkeleillä noin 12 kWh / 100 km. Lataushäviötä kotilatauksessa en ole kovin kattavasti mitannut, mutta vähäisen otoksen perusteella arvioisin sen olevan noin 10-15 %. Tällä perusteella laskien sähkönkulutus verkosta olisi siis kesäkelillä noin 14 kWh / 100 km. Talvikulutukseen vaikuttaa moni asia, ensisijaisesti auton sisätilan lämmitys. Myös tien pinnalla oleva loska ja lumi vaikuttaa, toisaalta kuivalla asfaltilla kulutus ei tienpinnan vaikutuksesta nouse paljoakaan kesäkeliä suuremmaksi. Viime talvena kulutus oli auton ilmoituksen mukaan yleensä noin 16-18 kWh / 100 km, suurin lukema oli 24, kun iso osa ajomatkasta oli auraamatonta tietä, jossa noin 15 cm lunta. Lataushäviöineen talvikulutus on siis luokkaa 20 kWh / 100 km ja kun kesäkeliä on kuitenkin hieman enemmän ja kesällä tulee muutenkin ajettua enemmän, niin koko vuoden keskikulutukseksi voidaan arvoida 16 kWh / 100 km. Talvella tuli usein kytkettyä auto kauppareissujen ajaksi Lidlin hidaslaturiin, jossa lataus maksaa 0,15 € / kWh, mikä on suunnilleen sama hinta kuin tämänhetkisessä kotisähkösopimuksessakin. Kun vuotuinen ajomäärä on 20000 km, niin pikaisella laskutoimituksella sähkökustannuksiksi saadaan 480 €. Tuolla rahalla saa nykyhinnoilla noin 240 litraa bensiiniä. Ennen tätä sähköautoa käytössä oli pienellä akulla varustettu lataushybridi, jolla pääsi pelkällä sähköllä vain noin 12 km latauksella. Kun omat tyypilliset ajomatkani ovat 40 + 40 km ja 15 + 15 km, niin tämä auto kulutti bensiiniä keskimäärin 4 litraa sataa ajokilometriä kohti, ja lisäksi tietenkin hieman sähköä. Tavanomaisella bensiinihybridiautolla voisi omissa ajoissani päästä ehkä jopa kulutukseen 5 litraa sataa kilometriä kohti, jolloin tuolla 240 litralla pääsisi siis noin 4800 km. Sähköauto on siis noin neljä kertaa polttomoottoriautoa energiatehokkaampi ja edulliset ajokustannukset eivät johdu siitä, että sähkö olisi jotenkin erityisen edullista vaan siitä, että sähköautossa energia saadaan tehokkaasti pyöriin liikuttamaan autoa eteenpäin. Lisäksi hidastettaessa liike-energia voidaan käyttää lataamaan akkuja sen sijaan, että se hukattaisiin lämmöksi jarruissa kuten polttomoottoriautoissa tapahtuu. Jarrut myös kuluvat täten vähemmän, mikä alentaa huoltokuluja.
Sähköautoilussa herättää usein huolta mahdolliset yllättävät korjauskulut. Oman taloutemme autoista vanhemmassa on takuuta jäljellä vielä yli kaksi vuotta ja akkutakuuta yli viisi vuotta. Uudemmassa on takuuta jäljellä vielä yli kuusi ja puoli vuotta, joten parin seuraavan vuoden autoilukustannukset on aika hyvin tiedossa. Kulutuslaskelmassa on vielä syytä huomioida se, että piharakennuksen katolla on 32 neliömetrin aurinkopaneelikenttä, jonka avulla hoituu kesäaikaan iso osuus autojen akkujen lataamisesta. Käytetyn sähköauton ostoa harkitsevaa mietityttää monesti mahdolliset yllättävät korjauskulut ja usein onkin aika työlästä tutkia, paljonko mahdollisten vikojen korjaaminen oikeasti maksaa. Esimerkiksi vanhemman sähköautomme ainakin hieman vanhempien vuosimallien autojen tyyppivikana on ollut moottorin laakerin kuluminen. Valmistajalta ei kuitenkaan ole saatavilla muuta varaosaa kuin koko moottori, joka kustantaa noin 9000 €. Yksityiset korjaamot ovat kuitenkin alkaneet tehdä näihinkin moottoreihin laakereiden uusintaa, mutta moottorissa on keraamiset erikoislaakerit, joiden saatavuus on ollut rajattua. Tällainen korjaus kustantaa kuitenkin vain alle 2000 €, mikä säästyy noin puolentoista vuoden ajokuluissa, mikäli huono tuuri osuu kohdalle. Takuuaikana laakerivialliset moottorit on vaihdettu mukisematta.
Käytetyn sähköauton suurin riskitekijä on kuitenkin akku. Tähän ongelmaan olisi olemassa hyvä ratkaisu, pikavaihdettava akku palveluna, jota olen tarkastellut tarkemmin kirjoitelmassani https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/olli-taina/sahkoautojen-pikavaihdettavat-akut/ . Kun asiakas maksaisi vain akkukapasiteetista ja akkutoimittajan vastuulla olisi huolehtia siitä, että maksavalla asiakkaalla on käytössä sopimuksen mukainen akkukapasiteetti, niin asiakkaan ei tarvitsisi huolehtia akkuasiasta. 50 vuotta sitten hankittiin puhelin ja lankaliittymä samalta toimittajalta kuten nyt sähköauto ja sen akku. Nykyään kuitenkin hankitaan usein puhelin erikseen ja sitten kilpailutetaan liittymätoimittajat ja valitaan tarjouksista omaan tarpeeseen sopivin. Sähköautoilussakin pitäisi tuoda kuluttajatasolle mukaan uusi peluri eli akkukapasiteettitoimittaja ja auton hankkija voisi ostaa auton ilman akkua ja sitten kilpailuttaa akkutoimittajat ja valita tarjouksista omaan käyttöön sopivin. Autokauppa on kuitenkin edelleen niin sidoksissa polttomoottoriautojen aikaisiin toimintamalleihin, että tämä asia ei ole edennyt. Nyt ilmassa on kuitenkin merkkejä siitä, että kiinalaiset autonvalmistajat tulevat valtaamaan kohtuuhintaisten sähköautojen markkinat Euroopassakin, kun eurooppalaiset valmistajat eivät pysty vastaamaan kilpailuun. Kiinassa on myös monia suuria akkuvalmistusyrityksiä ja siellä onkin esitelty pikavaihdettavien akkujen ratkaisuja ja “akku palveluna” -konsepteja. Ehkäpä pikavaihdettavat akut saadaan Eurooppaankin kiinalaisten toimesta, mikä tekisi myös käytettyjen sähköautojen kaupasta selkeämpää ja ostajalle riskittömämpää. Itsekin täytyy myöntää, että yksi syy uudemman sähköautomme valintaan oli se, että se on uudehko malli, jonka suunnittelussa on huomioitu myös mahdollisuus pikavaihdettavien akkujen käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Itselle sopivia ratkaisuja jokainen joutuu pohtimaan. kun seuraavan kerran vaihdan, niin todennäköinen ratkaisu on pikkuinen sähköauto päivittäisajoon ja diesel neliveto kevytkuorma-auto satunnaisiin venekuljetuksiin ym ajoon, joissa tarvitaan sitä isompaa vetokapasiteettia. Matkustajia on yleensä max 2, joten 90% kilsoista hoituu pikkuautolla. Halvan veron kevytkuorma-autoa voi pitää myös seisonnassa niinä aikoina kun tarvetta sille ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sitä turhaan arpomaan kustannuksia, kun asiaa on jo pätevästi selvitetty:
”Laskurin mukaan sähköauto tulee bensa-autoa taloudellisesti kannattavammaksi noin yhdessätoista vuodessa, kun ajokilometrejä kertyy keskimääräiset 14 000 vuodessa. Pienemmillä akuilla päästään alle 10 vuoteen.
Mitä enemmän ajaa, sitä nopeammin kustannushyödyt kuitenkin konkretisoituvat: yli 30 000 vuosittaisella ajokilometrillä sähköautosta tulee edullisin vaihtoehto jo alle viidessä vuodessa.”
https://yle.fi/a/74-20035289
Jos sähkön saa ladattua omasta aurinkovoimalasta (kuten monella omakotiasujalla nykyään on mahdollista), sähköauton säästö moninkertaistuu. Ainakin siinä tapauksessa, jossa voimala on jo maksanut itsensä takaisin säästyneenä sähkönä, siirtomaksuina ja veroina + verkkoon myydyn ylijäämäsähkön tuomien tulojen myötä. Sillloin taivaalta tuleva sähkö on periaatteessa omistajalle ilmaista. Tarkoittaa erittäin edullisia kilometrejä myös sähköautolle.
Tiesittekö muuten sitä, että Virta-asemiin kytketyt sähköautot toimivat jo nyt Suomen sähköjärjestelmän reservinä esim. siinä tapauksessa että OL3 kyykkää ennakoimattomasti (kuten kävi tuossa ihan hiljattain)? Nyt tiedätte.
Ei onnistu tuo temppu dieselautoilta, eikä muiltakaan jäteöljymyllyiltä.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kun-olkiluoto-3-pysahtyi-sahkon-tehoreservi-aktivoitui-nain-sahkoautot-auttavat-hairiotilanteissa/b095535a-4f0e-4ce3-b9f4-8750c9994079
Ilmoita asiaton viesti