Suuri puhallus työeläkeläisiltä
Järviradiossa oli ohjelma työeläkkeistä 11.9.2019 klo. 19-20.
Keskustelun aiheena taitettu indeksi, lähetyksessä mukana kauppaneuvos Paavo Jauhiainen ja talousneuvos Kauko Tuupainen.
Järviradio: https://www.jarviradio.fi/taitettu-indeksi/
Kohdassa 47:40 Paavo Jauhiainen toteaa soittajalle (minä) että, jos vuoden 96 jälkeen olisi käytetty ansiotuloindeksiä niin eläkerahastot olisivat nyt 113 miljardia ja jos olisi käytetty puoliväli-indeksiä niin rahastot olisivat noin 162 miljardia.
Ensin mainitussa tapauksessa työeläkeläiset ovat menettäneet n. 90 miljardia ja jälkimmäisessä n. 40 miljardia eläkkeitään!
Eläkeyhtiöt eivät ole kiinnostuneet katsomaan taustapeiliin ja tarkastelemaan rahastojen riittävyyttä. Tämä on suuri puhallus eläkeläisiltä.
Jopa kansanedustajatkin tuntuvat olevan aivopestyjä työeläkeyhtiöiden johtajien taholta, että taitettu indeksi olisi ns. kiveen hakattu. Monet edustajat eivät edes hahmota kansaneläkkeen ja työeläkkeen eroa.
Talousneuvos Kauko Tuupainen toteaa: ”Toinen merkittävä heikennys johtui siitä, että pääministeri Lipposen hallitus ”säikähti” suurten ikäluokkien eläköitymistä ja sen myötä eläkerahastojen tyhjentämistä ja eduskunta säätikin vuonna 1995 lain ns. taitetusta indeksistä. Taitettu indeksi tarkoittaa sitä, että työeläkkeitä nostetaan vuosittain painoarvolla: ansiotason noususta otetaan huomioon 20 % ja inflaatiosta 80 %.
Tämä eduskunnan päätös aiheutti sen, että vuodesta 1996 vuoteen 2017 ansiotasoindeksi nousi 96,2 %, mutta työeläkeindeksi vain 48,8 % eli työeläkkeiden jälkeenjääneisyys oli 47,4 %-yksikköä! Samana ajanjaksona (21 vuotta) eläkerahastot kasvoivat 36,4 miljardista eurosta 202,3 miljardiin euroon eli lähes 560 %!”
Periaatteessa taitetun indeksin filosofia on ymmärrettävää. Työeläkkeiden ostoarvoa vaalitaan, kuten on syytäkin tehdä ja ostoarvon kasvamisesta huolehditaan hintaindeksiä suuremmalla korotuksella, vaikkakaan ei aivan samalla prosentilla kuin keskimääräinen ansiotason muutos on ollut. Eihän minkään koskaan pidä pohjautua kateusvertailulle. Jos menee hyvin, niin se riittäköön, vaikka toisella menisi vielä paremmin.
Eläkeläiset ovat ansiokehityksensä kannalta lisäksi suuremmassa turvassa kuin työssä käyvät siksi, että palkat saattavat aletakin, niin yksilötasolla kuin laman koittaessa keskimäärinkin, mutta työeläkkeiden kohdalla tämä ei ole mahdollista. Taitettu indeksi ei siis koske ansiotason pienenemisen seuraamista.
Tämä on periaatteessa normaalin oikeudentajun mukaista, eritoten kun eläkkeeltä ei saa ”kenkää” eikä joudu ”aktiivimallien” uhriksi j.n.e. Eläke kapsahtaa tilille määräpäivänä kuin manulle illallinen ilman anomuksia ja jännittämistä siitä onko joutunut jonkun viranomaisen mielivallan tai virheellisen kohtelun uhriksi, kuten sosiaalipuolella usein tapahtuu. Eläkettä maksava ”firma” ei myöskään mene konkurssiin tai joudu kassakriisiin, kiitos tuon suuren kokonaiseläkevarannon.
Ainoa seikka, jota tässä voisi kyseenalaistaa ja tutkia on siinä, että ovatko tilastot laadittu oikein rahanarvonindeksien ja ansiotasoindeksien osalta. On nimittäin mahdollista, että huimasti nopeammin kasvanut ansiotasoindeksi on myötävaikuttanut keskimääräistä inflaatioprosenttia enemmän joidenkin kustannuksien kasvuun, joita eläkeläiset joutuvat käyttämään. Jos parturin ansiotaso on noussut huimasti, niin on oletettavaa, että parturimaksutkin ovat nousseet huimasti – enemmän kuin yleinen hintaindeksi, jossa on mukana bensiinit, teollisuustuotteet, autot TV:t. kännykät j.n.e.
Ilmoita asiaton viesti
Muistan hyvin tuon -95 ja Lipposen eläkepuhalluksen. Työeläkeläisiltä on ryöstetty suuret summat, aivan liian suuret…
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä niistä ”puhalluksista” mutta minun työeläke (ansioeläke) on ainakin kolmena viime vuonna nousseet 0 pilkku jotaki Elinkustannukset kuten vuokra ovat nousseet viimevuonnakin 8%
Ilmoita asiaton viesti
Niin, eläkkeen tulisi seurata hintojen nousua ja pysyä vähintään tasolla, mikä se oli eläkkeelle jäädessä. Minä olen ollut eläkkeellä jo pitkään ja eläkkeeni ostovoima on pienentynyt lähes vuosittain ollen tällä hetkellä paljon heikompi kuin jäädessäni aikoinaan eläkkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
Eläkkeitä korjataan hintaindeksin nousun mukaan ja siihen päälle vielä 20% ansiotasoindeksin noususta. Tietysti tarkastelut pitää sitoa virallisiin indekseihin eikä jonkun henkilön subjektiiviseen kokemukseen. Kuten jo aiemmin mainitsin, on tietysti periaatteessa mahdollista, että indeksit eivät ole oikein laskettu. Mutta sellainenkin pitäisi verifioida perustellusti.
Ilmoita asiaton viesti
Kimmo Kiljunen ratsasti eduskunnan ovesta sisään taitetun indeksin kumoamisella satuloidulla hevosella. Kummasti asia on häneltä nyt unohtunut.
KK markkinoi ideaansa sillä, että jos ko. indeksi kumotaan, eläkkeet kohoavat ja lisäraha lähteen heti kiertoon ja lisää näin tuottavuutta sekä lisää työllisyyttä ym. mukavaa.
Itse ajattelen samoin. Jokainen satanen, jonka pientä eläkettä nauttiva saisi, lähtisi kiertoon. Nyt tuo raha makaa jossain paratiisisaarten verottomilla tileillä, jotain tulevaa varten. Mitä?
Ilmoita asiaton viesti
Millä logiikalla tuo erotus olisi menetettyjä eläkkeitä? Eiväthän ne rahat olisi kasvaneet korkoa korolle 20 vuotta, jos ne olisi maksettu ulos rahastoista.
Ilmoita asiaton viesti