Syntyvyys romahti alimmalle tasolleen – mitä tästä voi seurata?

Kuvituskuva

Tilastokeskus kertoo, että nyt elävänä syntyneiden vauvojen lukumäärä tammi–kesäkuussa 2023 on kaikkien aikojen mittaushistorian pienin. Mittaushistoria alkaa vuodesta 1900. Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuoden aikana Suomessa syntyi vajaat 21 200 lasta.

– Kokonaishedelmällisyysluvuksi näyttää tulevan 1,28. Luku on ennätyksellisen alhainen, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivola tiedotteessa.

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana.

Uutisesta kertoi Keskisuomalainen.

Tällä uutisella on sikäli merkitystä, että sama trendi syntyvyyden laskun osalta näyttää jatkuvan. Koronavuosien aikana oli pientä kasvua syntyvyydessä, mutta nyt tämän hetkinen pohjakosketus on saavutettu.

Kokonaishedelmällisyysluvusta tiedetään, että se pitää olla vähintään yli väestön nettouusiutumisluvun eli 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa.

Nykyään teollisuusmaista vain Yhdysvallat, Uusi-Seelanti ja Israel saavuttavat tämän luvun; kaikki muut teollisuusmaat jäävät nettouusiutumisluvun alle. Suomen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2018 oli 1,41. Näin tietää kertoa Wikipedia.

Tilastokeskuksen parin vuoden takaisen väestöennusteen mukaan Suomessa kuolisi vuoden 2060 loppuun mennessä 700 000 ihmistä enemmän kuin syntyy, jos syntyvyys pysyy nyt havaitulla tasolla. Suomessa syntyisi 2060-luvulla enää alle 40 000 lasta vuosittain. Pitkällä aikavälillä syntyvyys ei ole ikärakenteen kannalta kestävällä tasolla, todetaan Tilastokeskuksen sivulla.

Lisäksi samassa Tilastokeskuksen artikkelissa kerrotaan – Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden määrä olisi vuoden 2060 lopussa lähes 200 000 nykyistä pienempi. Työikäisen väestön määrässä pitkittyvä matala syntyvyys näkyisi 2040-luvulta eteenpäin ja heijastuisi myös väestölliseen huoltosuhteeseen.

Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. Tämä tieto löytyy THL:n sivulta.

Väestörakenteen ikääntymisellä on siis merkitystä talouden kantokykyyn ja vaikutuksia mm. kokonaisveroasteeseen ts. paineita sen nostamiseen, kun yhä pienenevä työssäkäyvien määrän on elätettävä yhä suurempaa huollettavien joukkoa.

Taloudellinen huoltosuhde on toinen merkittävä mittari. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan taloudellinen huoltosuhde oli 133 vuonna 2021. Työllisiä oli yhteensä 2 377 000, joista palkansaajia oli 2 134 000 ja yrittäjiä 243 000. Työttömiä oli 271 000 ja työvoiman ulkopuolella olevia 2 900 000.

Tämä edellä oleva tarkoittaa sitä, että sataa työssäkäyvää henkilöä kohti oli 133 työtöntä tai työvoiman ulkopuolista henkilöä. Tieto löytyy myös Tilastokeskuksen sivulta.

Summa summarum. Edellä olevaan viitataan usein perusteluksi lisätä (työperäistä)maahanmuuttoa. Tämä olisi tietenkin lyhyellä aikavälillä nopeampi ratkaisu kuin syntyvyyden saaminen nousuun. Helppoja keinoja ei ole.