Kirjaudu blogeihin

Tiedote

Blogien lukukertoja näyttävä ominaisuus on poistettu käytöstä korjauksen ajaksi. Pahoittelemme häiriötä.

Tutkija – maahanmuuttajista Suomeen uusi alaluokka

Tohtoriksi väitellyt Quivine Ndomo sanoo, että suomen kielen taitoa käytetään tekosyynä, kun maahanmuuttajia ei haluta palkata työhön.

Suomessa opiskelevaa kenialaista Ndomoa on haastatellut Helsingin Sanomat.

Väitöskirjassaan Ndomo tutki, kuinka Suomen maahanmuuttohallinto ja kotouttamisen instituutiot muokkaavat maahanmuuttajista Suomen työmarkkinoille alisteista työvoimaa. Ndomon tutkimus oli laadullinen, ja hän haastatteli tutkimusta varten 51:tä EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttajaa, joista suurin osa oli mustia afrikkalaisia.

Väitöskirja julkaistiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella.

NDOMON mukaan Suomeen on syntynyt uusi alaluokka, johon lähes kaikki tänne kolmansista maista tulleet maahanmuuttajat – koulutuksesta riippumatta – joutuvat. Ndomo sanoo, että pinnalta katsottuna voi näyttää, että maahanmuuttajat ovat itse valinneet työpaikkansa, mutta syvemmässä tarkastelussa paljastuu, että syynä on maahanmuuttajia syrjivä järjestelmä.

Maahanmuuttajien ohjaaminen matalapalkka-aloille lähtee jo opiskeluaikana, Ndomo sanoo. Hänen mukaansa suurin osa Afrikasta saapuvista ihmisistä, paitsi useat Somaliasta ja Kongosta saapuvat, tulevat tänne opiskelemaan. Aivan kuten Ndomo itsekin.

Muualta tulevia opiskelijoita houkutellaan Suomeen mainoslauseilla, joissa kerrotaan opiskelun onnistuvan englanniksi.

”Ja niin se onnistuukin. Euroopan maista Suomessa on tarjolla toiseksi eniten englanninkielisiä koulutusohjelmia.”

Tämä antaa muualta tuleville opiskelijoille viestin, että Suomi on hyvin kansainvälinen maa, jossa muualta tulevat opiskelijat otetaan avoimesti vastaan.

Kukaan ei vain muista kertoa tänne hakeville, että vaikka opiskelu onnistuu englanniksi, työpaikkoihin vaaditaan yleensä suomen kielen taitoa. Ndomon mielestä tämä on harhaanjohtavaa.

 

Mielestäni se ei ole harhaanjohtavaa, että Suomessa tarvitaan suomenkieltä. Jossain yliopistomaailmassa voidaan pärjätä englannilla, mutta harvemmin esimerkiksi missään palveluammatissa.

Minusta on luontevaa odottaa maahantulijan opiskelevan suomenkielen.

Niin se suomalaisellakin, joka menee vieraaseen maahan.

 

”Kaikissa virallisissa lausunnoissa sanotaan, että kotouttaminen on kaksisuuntainen tie. Mutta miten kotouttaminen on Suomessa kaksisuuntainen tie? Maahanmuuttajat sopeutuvat ja sopeutuvat, opiskelevat yhä uudelleen, mutta jäävät aina toiseksi.”

Ndomon mukaan tästä ei puhuta, koska systeemi toimii suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Suomi tarvitsee matalapalkka-alan työntekijöitä: lähihoitajia, Wolt-kuskeja ja siivoojia.

 

Tämähän se onkin, että Suomessa ei ole tai ainakaan riittävästi työtä ulkomaalaiselle koulutetulle työvoimalle.

Paljon puhutaan huutavasta työvoimapulasta, mutta missä ovat ne alat, jotka ottavat vastaan ulkomaista koulutettua työvoimaa?

Paikkoja kyllä löytyy kyllä Wolt-kuskeille ja siivoojille, kuten Ndomo toteaa.

 

Ndomo on harkinnut muita maita, joissa tarjolla on pidempiä työsopimuksia ja joissa selviää englannilla.

”Rakastan Suomea, mutta olen kunnianhimoinen ja menen sinne, missä voin jatkaa uraani.”

 

Kuinka paljon Suomi itse asiassa tarvitsee akateemista uraa tekevää kielitaidotonta tutkijaa?

 

jarmonahkamaki
Perussuomalaiset Jyväskylä

Jyväskylän seudun Perussuomalaisten ex-puheenjohtaja. Kuljetusteknikko, jonka logistiikkainsinööri opinnot jäivät kesken. Työkokemusta monipuolisesti auto- ja kuljetusalalta. Harrastuksena autoilu, video- ja valokuvaus. Kotisivut: https://jarmo-nahkamaki.webnode.fi/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (30)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. KirjoituksiaSalosta
    Mikko Engren #4079409

    Yksinkertaisimmillaan Suomeen tulee opiskelijoita ulkomaita myöten joille ei kuitenkaan töitä löydy. Nerokasta.

    Työvoimaa halutaan se vain on nollatuntisopimuksia, keikkatyötä, osa-aika ja määräaika sopimuksia jne. matalapalkka-aloille.

    Ilmoita asiaton viesti

  2. LauriKiiski
    Lauri Kiiski #4079414

    On myös lukuisia hyvin menestyneitä maahantulleita, jotka kuitenkin ovat opetelleet paikallisen kielen ainakin jossakin määrin. On myös korkeampaa aiempaa koulutusta vaativia työpaikkoja, joiden työkieli on englanti työntekijöiden edustaen etnisesti monia kansallisuuksia ympäri maailmaa.

    Nyt on vain niin, että ilman todisteellista standardoitua aiempaa koulutusta kielitaitovaatimuksineen olevia työpaikkoja on tarjolla vain vähän ja nekin ovat kilpailtuja ainakin kasvukeskuksissa ja samalla haluttuja myös etnisille koulutetuille kielitaitoisille suomalaisillekin.

    Ilmoita asiaton viesti

      • LauriKiiski
        Lauri Kiiski #4079464
        Vastaus kommenttiin: #4079422

        Alueellisesti paljonkin pulaa useista koulutetuista ammattilaisista. Esim. terveydenhoito ja metallialan osaajat.

        Monet firmat rekytoivat osaajia ulkomailta, koska kotimaasata ei näitä yksinkertaisesti löydy esim. it- aloille huippuosaajia Intiasta.

        Jo nyt vielä edelleen lässytetään työperäisestä maahanmuutosta negatiivisessa valossa, olisi huomattava, että Suomen syntyvyys on nyt niin huonolla jamalla, että jopa yritysten toiminta, kasvuedellytykset ja investoinnit Suomeen ovat muuttumassa olemattomiksi. Kasvuedellytyksiä ei yksinkertaisesti enää ole olemassa käiparien vähetessä ja vanhentuessa.

        Ilmoita asiaton viesti

  3. KH

    Otetaan toinen näkökulma maahanmuuttoon, käyttäen lähtökohtana Halla-ahon kirjoittamaa toteamusta, jonka mukaan ”Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo.”

    Suomessa syntynyt kantasuomalainen on yhteiskunnan palveluiden nettosaaja ensimmäiset 20-25 ikävuottaan. Suomeen työn tai opiskelun takia muuttaneen kohdalla tuo aika supistuu muutamaan kuukauteen tai vuoteen.

    Käyttäen Halla-ahon lanseeraamaa logiikkaa, maahanmuuttaja on arvokkaampi kuin kantasuomalainen.

    Ilmoita asiaton viesti

    • jarmonahkamaki
      Jarmo Nahkamäki #4079442 Kirjoittaja
      Vastaus kommenttiin: #4079424

      En osaa perustella tai puolustaa Halla-ahon toteamusta, mutta tuo jälkimmäinen johtopäätös tarkottaisi sitä, että lapset kannattaisi jättää tekemättä ja ihmiset ottaa ulkomailta.

      60-80 vuoden kuluessa tämä johtaisi tilanteeseen ettei Suomessa olisi natiiveja suomalaisia.

      Ilmoita asiaton viesti

      • Matti Kouri
        Matti Kouri #4080092
        Vastaus kommenttiin: #4079442

        Näin suomalaiset tuntuvat nyt ajattelevan ja toimivan, kun syntyvyys on tällä tasolla!

        Toisekseen on aivan selvä, riippumatta persujen mielipiteestä, että suomalaisenkin naama on selvästi nykyistä ruskeampi jo 50-luvulla. Sadan vuoden päästä koko Eurooppa on kaikkien kansojen sekoitus.

        Ja se on hyvä se!

        Ilmoita asiaton viesti

    • KirjoituksiaSalosta
      Mikko Engren #4079501
      Vastaus kommenttiin: #4079424

      Tämän on hyvin moni muu maa kuin Suomi oivaltanut. Eli jonnekin Japaniin on kuka vaan tervetullut keikkatyöhön. Siis työhön ja sitten kun työ on loppu ihminen palaa kotiinsa.

      Jos aletaan perseilemään logiikalla, joka sekin mahdollista, Suomesta tulisi toki tuhota ensin koko työssäkäymätön kansanosa kuten vanhukset turhina. Tai vaikka koko kansa saman tien. Sitten voisi alkaa kansoittaa ”tyhjän” valtion työt sopivilla ihmisillä jostain.

      Instrumentalismi muuten koskettaa ilmu-oppeja. Konemallinnukset ovat toki kiehtovia, mutta onko niillä mitään yhteyttä todellisuuden kanssa?

      http://rebirthofreason.com/Articles/Rowlands/Problems_with_Instrumentalism.shtml

      ”Instrumentalism is a idea in the philosophy of science that says a scientific theory should be evaluated on how well it allows predictions. This is in contrast to other views, including that a theory should be judged based on how accurately it describes reality. As long as the theory provides a basis for making accurate predictions, the question of whether it is true or false is irrelevant.

      There are some obvious concerns about this approach. Can a theory really predict results accurately if it doesn’t really describe reality? ”

      Ilmoita asiaton viesti

    • Teuvo Ahjokannas
      Vastaus kommenttiin: #4079424

      Entä kun tänne lampsii 20-25 vuotiaat ”turvapaikanhakijat” ja myöhemmässä vaiheessa koko suku?
      Loppuelämän nettosaajana ja tukielättinä. Mahdollisesti ei päivääkään nettoveronmaksajana.

      Ilmoita asiaton viesti

  4. jgagarin56
    Juha Kuikka #4079429

    Koko muu Länsi-Eurooppa oli jo ennen 80-lukua ilmeeltään sellainen, että afrikkalaiset tai Lähi-Idästä tulleet tekivät hanttihommat ja kanta-asukkaat sitten ne siistimmät työt. Suomi on ollut poikkeus hyvin pitkään. Aina 90-luvun alkuun asti ulkomaalaisilta näyttäneet asukkaat täällä olivat jossain spesiaalityössä tai projektissa. Ensimmäiset mustat hodarimyyjät ilmestyivät sitten vasta 90-luvulla somalien tulon jälkeen. Aina siitä lähtien Suomi on hitaasti mutta varmasti muuttunut samaan suuntaan kuin Ruotsi oli jo 70-luvun alussa. Kollektiivinen alitajunta siitä, että tummapintaisille huonosti suomea puhujille kuuluu siivoojan tai pizzan paistajan osa istuu hyvin vahvassa.

    Ilmoita asiaton viesti

  5. JukkaNieminen11
    Jukka Nieminen #4079433

    Toisaalta – silloin aikanaan kun Nokia oli voimiensa tunnossa, sen työkielenä oli englanti. Poikkeus tietenkin koska se ainoana kykeni nousemaan sille tasolle

    Ilmoita asiaton viesti

    • jgagarin56
      Juha Kuikka #4079437
      Vastaus kommenttiin: #4079433

      Monissa suomalaisissa kansainvälisissä konserneissa on englanti ”virallinen” konsernikieli. Se on vain sitten suomalaisten toimihenkilöiden oma valinta, jos he keskenään haluavat suomea puhua Helsingin konttorissa. Tämä ei koske pelkästään Nokiaa, vaan myös mm. Fortumia, Kemiraa, Kone Oy:tä j.n.e.

      Ilmoita asiaton viesti

  6. mattihytola
    Matti Hytölä #4079445

    Maahanmuuttajia tulee muualtakin kuin Afrikasta tai muslimimaista.
    Tutkimukseen olisi ollut hyvä haastatella myös Aasiasta, Intiasta ja Amerikoista muuttaneita. Veikkaan että tulos ei olisi ollut ihan yhtäoikoinen (suomenkielen omituisia sanontoja).

    Ilmoita asiaton viesti

  7. ManuKorkman
    Manu Korkman #4079518

    Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle tullee 88 vietnamilaista. Näistä valtaosa on koulutettuja lähihoitajia, jotka kotimaassaan ovat saaneet puolenvuoden suomen kielen kurssin. Loput tulijoista ovat lähihoitajien perheenjäseniä, joukossa on kaksi lääkäriä.

    Tuleekin olemaan mielenkiintoista seurattavaa, tuleeko vietnamilaisista lääkäreistä lääkäreitä lääkäripulasta kärsivälle Etelä-Pohjanmaalle, vai lääkärilähihoitajia.

    Ilmoita asiaton viesti

  8. MattiKarnaattu
    Matti Karnaattu #4079522

    ”Mielestäni se ei ole harhaanjohtavaa, että Suomessa tarvitaan suomenkieltä.”

    Palveluammatteissa kyllä.

    Työkielenä voi kyllä muutoin olla tehtävistä riippuen olla usein englanti. Esimerkiksi softahommissa.

    Ilmoita asiaton viesti

  9. jarmonahkamaki
    Jarmo Nahkamäki #4079553 Kirjoittaja

    Suomen kieli on haasteellinen… mutta suomenkielinen kirjoitetaan yhteen samoin kuin äidinkieli ellei sitten haluta puhua äidin suussa olevasta kielestä.

    Ilmoita asiaton viesti

    • ArtturiHard
      Artturi Hård #4079669
      Vastaus kommenttiin: #4079553

      Suomen kielen voisi lopettaa tarpeettomana kokonaan. Mihin tarvitaan kieltä, jota puhuu vain muutama hassu metsäläinen jossakin korvessa? Kieltä, jota osaamalla ei pääse töihin missään muualla maailmassa, eikä enää moneenkaan ammattiin edes valtiossa nimeltä Suomi, ellet osaa sujuvasti ja virheettömästi jotakin muuta kieltä.

      Täysin tarpeeton kieli ylläpitää nykymaailmassa.

      Ilmoita asiaton viesti

      • jgagarin56
        Juha Kuikka #4079794
        Vastaus kommenttiin: #4079669

        Et liene lingvistiikkafriikki. Maailmassa on muitakin arvoja kuin rahan tienaaminen ja töihin pääseminen. Erilaiset kielet luovat globaalisti rikkaan kulttuurin. Mielestäni päinvastoin, pitäisi pyrkiä elvyttämään mahdollisimman paljon uhanalaisia kieliä – Suomessa mm. romanikieli, saamenkieli, karjalan kieli j.n.e.

        Joskus 40-50 -luvuilla pyrittiin Britanniassa pääsemään eroon vähemmistökielistä ja esimerkiksi walesin kielistä (=kymrin kielistä) opetusta ei lapsille annettu lainkaan. Tilanne on nyt muuttunut ja jo parisen kymmentä vuotta on walesin kieli kokenut suurta renesanssia. Siitä riippumatta, ettei sitä tarvita IT-maailman kansainvälisessä yhteydenpidossa.

        Ilmoita asiaton viesti

  10. juholaatu
    Juho Laatu #4079593

    Täysin englanninkielinen opetus, ilman oletusta että oppisivat myös paikallista kieltä, voi toimia kehitysapuna, mutta ei pidä olettaa, että jäisivät Suomeen työvoimaksi. Aika hyvällä todennäköisydellä muuttavat jonnekin muualle, kuten vaikkapa Yhdysvaltoihin, missä englannin kielen taidosta on enemmän hyötyä, ja palkkatasokin ehkä korkeampi. Valitettavasti myös kehitysaputavoite voi romuttua samasta syystä, eli opiskelijat matkaavatkin hyväpalkkaisiin töihin muualle.

    Yksi pätevä syy antaa osa koulutuksesta englanniksi on se, että jatko-opiskelijoiden oppilasvaihto toimii hyvin noin. Joillain aloilla tuollainen pikainen parin muunkin ylipiston kautta kiertäminen, uusia virikkeitä saamassa, parantaa koulutuksen tasoa.

    Ilmoita asiaton viesti

  11. juholaatu
    Juho Laatu #4079631

    > Mitään oikeaa työvoimapulaa ei ole, kuin joillakin harvoilla aloilla.

    Voi ajatella, että ylimmillä taitoa vaativilla aloilla on aina tilaa ja tarvetta uusille kyvyille. Jonkinlaista pulaakin siinä mielessä, että yritysten markkina-aseman parantamiselle on aina tarvetta.

    Alimmilla palkkatasoilla ja vähemmän halutuissa ammateissa pulaa voi olla siinä mielessä, että ulkomailta tulevan vähään tyytyvän työvoiman myötä noiden alojen palkkataso ja työolot voivat pudota alle sen, mitä suomalaiset työntekijät pitävät hyväksyttävänä. Tässä tilanteessa pitää sitten saada ulkomailta aina uusia sellaisia työntekijöitä, jotka noihin työoloihin suostuvat.

    Ilmoita asiaton viesti

  12. seppa64

    Tyttäreni on opiskellut englannin kielellä yliopistossa Hollannissa ja suorittaa Kandidatin tutkinnon tänä keväänä.

    Ei myöskään Hollannissa pärjää työelämässä pelkällä englannilla tai suomenkielellä, vaan kyllä paikallisen flaminkielen taito vaaditaan.

    Ilmoita asiaton viesti

    • jgagarin56
      Juha Kuikka #4080075
      Vastaus kommenttiin: #4079835

      Ruotsissa asuessamme 90-luvulla meillä oli tuttavaperhe, jossa isä oli britti ja äiti suomalainen. Heillä oli kaksi lasta, joille äiti puhui suomea ja isä englantia. Keskenään vanhemmat puhuivat ruotsia. Lapset olivat täydellisen natiiveja jokaisessa kolmessa kielessä.

      Ilmoita asiaton viesti

  13. ristosandstedt
    Risto Sandstedt #4079960

    Se vielä puuttuu, että tulisi uusi yläluokka jos eväänä on gebardihatut tullessaan, tilaa kyllä olisi ja valtiolta paljon ” lainattavaa ”.

    Ilmoita asiaton viesti