Uutta ydinvoimaa ei kannata rakentaa, sillä sähkö on niin halpaa toteaa Fortum
Sähkölinja. Kuvituskuva. Tekijänoikeusvapaa kuva / Pixabay.
Uuden ydinvoimalan rakentaminen vaatii Fortumin mukaan taloudellisen riskin jakamista joko valtion tai sähkön ostajien kanssa. Yhtiö harkitsee kuutta eri voimalatyyppiä.
Aiheesta kirjoittaa Helsingin Sanomat.
ENERGIAYHTIÖ Fortumin mukaan nykyinen voimakkaasti heilahteleva sähkömarkkina ei tue uuden ydinvoiman rakentamista. Yhtiön mukaan lisäydinvoiman rakentaminen edellyttää siksi jonkinlaista valtion tukea tai sähkön käyttäjiltä pitkäaikaisia ostosopimuksia.
”Tarvitsemme jonkinlaisen mekanismin ja näkymän siitä, että tulovirrat olisivat vakaita. Se on ennakkoedellytys sille, mitä haluaisimme tehdä”, sanoo ydinvoiman selvitystyötä vetävä Laurent Leveugle.
Nykyinen sähkömarkkina hinnoittelee kuitenkin vain sähköenergiaa eikä anna vakaudelle lisäarvoa.
”Ydinvoima on vähän erilainen tuote kuin sään mukaan vaihteleva tuotanto. Tällä vakaudella on arvo, joka ei näy”, Lundström sanoo.
FORTUM kertoi noin vuosi sitten käynnistävänsä kaksivuotisen selvityksen uuden ydinvoiman rakentamisen teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Maanantaina yhtiö kertoi selvityksestä väliaikatietoja.
Fortumin harkinnassa on nyt kuusi voimalatyyppiä. Alun perin tarkastelluista 11:stä tyypistä vajaa puolet on siis pudotettu pois.
Mukana on sekä niin sanottuja pieniä modulaarisia reaktoreita (smr) että perinteisempiä suuria reaktoreita. Modulaarisen voimalan teho olisi Leveuglen mukaan 300–500 megawattia, suuren reaktorin 1 000–1 600 megawattia.
Modulaarinen voimala voisi koostua useasta pienemmästä yksiköstä.
PERINTEISELLÄ puolella yhtiö on kertonut käyvänsä keskusteluja muun muassa Ranskan EDF:n kanssa, jonka voimalatyyppi on sama kuin Olkiluodon kolmosreaktori. Myös korealaisen KHNP:n kanssa on julkistettu yhteistyö.
Tällä hetkellä määräaikaisia sopimuksia tehdään 8-9 sentin kilowattituntihintaan ja 3 vuotta sitten se olinoin 5 senttiä.
Ei sähkö ole nyt kuluttajille erityisen halpaa.
Jos liikenne sähköistyy vaikeuksista huolimatta niin ydinvoimalle olisi tarvetta.
Mielestäni muutenkin sähkömarkkinat tarvitsisivat vakaata ydinvoimaa.
Se olisi jo huoltovarmuuden kannalta perusteltua.
Vanhan tyyppisen voimalan rakentaminen kestää noin 6-8 vuotta, joten projektin käyntiin saattamisella olisi kiire.
LEVEUGLEN mukaan suurinvestoinnissa yksi ratkaiseva tekijä on investointiin käytettävän pääoman hinnan minimoiminen.
”Se onnistuu vain vähentämällä investoinnin riskiä”, hän sanoi.
Riski vähenisi esimerkiksi, jos voimalan sähköstä tehtäisiin sähkön käyttävän teollisuuden kanssa hyvin pitkäaikaisia ostosopimuksia.
Valtio puolestaan voisi tukea hanketta Fortumin mukaan kenties kapasiteettimekanismilla tai niin sanotulla cfd- eli hinnanerosopimuksella. Se on riskinjakosopimus, jolla valtio takaisi voimalan sähkölle tietyn minimihinnan mutta hyötyisi, jos sähkö olisikin kalliimpaa.
Cfd-sopimus on käytössä ydinvoiman tukemisessa esimerkiksi Britanniassa.
Fortumin kansalliset miljardivarat sössittiin huolimattomasti Venäjälle välittämättä pätkä vertaa kasvavista riskeitä. Eli ei varmasti kannata tässä rahoitusasemassa.
Punavihreiden presidenttiehdokas carunakauppaaja Pekka Haavisto oli tässä päätännässä näyttävästi mukana. Omat sähköverkot myytiin ulkomaille ja ostettiin tilalle Putinin hallinnon tyhjiä lupauksia vesivoimasta. Kaikk män !
Ilmoita asiaton viesti
Valtio omistaa Fortumista 51%, joten veronmaksajat on takuumiehenä.
Ilmoita asiaton viesti
Stop tykkänään.
Pekka jäi!
Ilmoita asiaton viesti
”Punavihreiden presidenttiehdokas carunakauppaaja Pekka Haavisto oli tässä päätännässä näyttävästi mukana.”
Kummallisen valikoivaa muistia, kun aina vain on muka yksi ja ainoa mies tehnyt päätöksiä, ja päätöksestä vastuussa. Kyllä noissa päätöksissä oli mukana myös muita sen aikaisen hallituksen edustajia, muun muassa kokoomuksesta. Ja tietysti myyvä yritys johtajineen. Jännästi jää nuo nimet persuihin tai kokoomukseen päin kallellaan olevilta ihmisiltä mainitsematta (tai eivät niistä tiedä). Päävastuu Caruna-kaupoista oli sähköverkon omistajalla, Fortumilla, joka myynnin teki. Jyrki Kataisen hallitus antoi kaupalle luvan. Jan Vapaavuori oli mukana talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, jossa tehtiin päätös kauppaluvan myöntämisestä joulukuussa 2013.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005922926.html
Mitä persuihin ja viimeksi Suomessa tehtyyn poliittiseen lisäydinvoiman rakentamislupaan tulee, perussuomalaiset äänestivät kaikkien äänestyksessä paikkaolleiden kansanedustajiensa äänillä, eli 100% ydinvoimaa vastaan.
”(OTSIKKO) Moni syyttää vihreitä Suomen ”puuttuvista ydinvoimaloista”, mutta myös perussuomalaiset vastustivat ydinvoimaa.
Nykysilmin katsottuna yllättävämpi lisäydinvoiman vastustaja toukokuussa 2010 oli perussuomalaisten Raimo Vistbacka. Hän käytti ryhmäpuheenvuoron perussuomalaisten viiden kansanedustajan puolesta.
”Ydinvoimaa voi sekä kannattaa että vastustaa järkevillä perusteilla”, Vistbacka aloitti. Vistbacka oli huolissaan alkuperäiskansoista ja uraaninlouhinnan aiheuttamasta sotkusta. Lisäksi Vistbacka kantoi huolta turvallisuudesta, asevarustelusta ja kriisioloista.
”Sivuuttaa ei voi myöskään ydinvoiman ja ydinaseiden sekä kansainvälisen sotateollisuuden riippuvuussuhdetta eikä sitä tosiasiaa, että sodassa ja terrori-iskussa ydinvoimala on herkkä kohde.” Perussuomalaisten neljä edustajaa äänesti myöhemmin heinäkuussa 2010 lisäydinvoimaa vastaan ja yksi oli poissa.”
https://www.hs.fi/talous/art-2000010107802.html
Hupsista.
Ja tuossa heinäkuun 2010 äänestyksessähän kävi niin että lisälupa tuli kahdelle uudelle voimalalle: OL4 ja Fennovoima. Kovin häävisti eivät ole edenneet kumpikaan, syynä OL3:n farssi ja Hanhikiven toimittajana roistovaltio Venäjä.
Ilmoita asiaton viesti
Fortum on siinä mielessä ikävässä asemassa, että eniten sähköä käyttävä teollisuus on jo osakkaana Teollisuuden Voimassa ja saa sitä kautta tasaista, edullista sähköä. Pitäisi löytää uusia sitoutuneita kumppaneita.
Näitä voisi löytää niistä tahoista, jotka sitoutuivat Fennovoimaan. Lähinnä siis paikalliset energiayhtiöt. Mutta riittääkö näissä volyymi?
Hinnanerosopimus voisi olla hyvä idea, kunhan se ei olisi liian antelias. Tässä on hallitukselle pohdittavaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Pitäisi löytää uusia sitoutuneita kumppaneita.”
Teslan omistajat…
Ilmoita asiaton viesti
Sähköhän tunnetusti tulee töpselistä, joten mihin niitä voimalitoksia voisimmekaan tarvita?
Ilmoita asiaton viesti
Saatikka sähköverkkoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkea sähköä ei myydä Nordpoolissa.
Näyttäisi, että lähes 40 % kulutuksesta on pitkäaikaisia toimitussopimuksia, mitkä eivät näy päivittäisessä kaupassa.
Todennäköisesti suurin osa toimitussopimuksista on ydinvoimaa, koska pystyvät tekemään pitkäaikaisia sopimuksia hyvällä katteella. Tuotantovarmuus antaa katteen.
Tietääkseni Suomessa ei ole rakennettu yhtään ydinvoimalaa ilman sähkön loppukäyttäjän mukanaoloa.
Ydinvoima-skenario:
– omistajina TVO (jossa Fortum on mukana jo nyt), Outokumpu ja SSAB
– koko 1600 MW eli copy OL3, Tornion terästehdas ”suorakytkentäinen”, jolloin teho kantaverkkoon 1200 MW.
– Tornissa on jo valokaariuuni ja Raahen tulossa.
– sijoitus esim. Kemin Ajos. Kepunkin olisi tyytyväinen?
Valtion rooli tulisi SSAB’n ja Outokummun omistuksen kautta.
Tekemistä vailla valmis.
Ilmoita asiaton viesti
Fortumissa ollaan niin ulkona todellisuudesta kuin olla voi.
Valehteluista huolimatta Suomi ei ole sähköomavarainen läpi vuoden talvellakin.
Tämä mahdollistaa hintakeinottelun.
Fortum selkeästi edustaa sähkön hintakeinottelua.
Ilmoita asiaton viesti
Sijoittajat eivät ydinvoimabisnekseen lähde, jos sen kannattavuus on epävarmaa. Valtio taas ei voi ilmeisesti tuhlata veronmaksajien rahoja moiseen projektiin ideologisista syistä, vaikka se vakauttaisi sähkömarlkkinoita, jotka ovat nykyisin liiaksi tuulivoimantuotannon varassa.
Ydinvoiman lisärakentaminen olisi kuitenkin merkittävä kansallinen etu ja myös veronmaksajille se toisi lisää turvaa heiluvien sähkön hintojen ja sähkön riittävyydenkin osalta.
Eikö siis olisi syytä hiukan tinkiä siitä tuottavuuden ja kannattavuuden ja kaiken tuotannon yksitysen omistamisen ideologiasta, vaikka vain tässä asiassa. Muissa maissa ei varmaankaan olla näin puhtaasti sitouduttu yksityiskapitalismin ideologiaan, jos se yksityiskapitalismi ei palvele riittävällä tavalla kansalaisten etuja.
Tuulivoima on hyvä asia, eikä sitä karsimalla ja kurittamalla suinkaan paranneta asioita, vaan päinvastoin. Sen lisäksi tarvitaan myös atomivoimaa ja erilaisia säätövoimaloita, tasaamaan sähkön tuotantoa. Jos niitä ei voida rakentaa kaupallisesti kannattavalla tavalla yksityisin varoin, niihin olisi syytä satsata riittävä määrä myös veronmaksajien rahoja, jotta toiminta saataisiin käyntiin.
Ilmoita asiaton viesti