Vanheneminen on taidetta

Vanhukset. Kuvituskuva. Tekijänoikeusvapaa kuva / Pixabay.

Suomessa on noin miljoona 60–80-vuotiasta ihmistä. Tutkimustiedot osoittavat, että suurin osa heistä kokee itsensä ikäistään nuoremmaksi. Siis heidän omakaan käsityksensä itsestään ei vastaa yleistä mielikuvaa tästä ikäryhmästä. Monilla on elossa omat vanhemmat, joista he huolehtivat, joten he eivät useinkaan enää edusta perheensä vanhimpia.

Gerontologian tutkimuskeskuksen tutkimukset ovat osoittaneet, että nykyisten 75- ja 80-vuotiaiden suomalaisten fyysinen ja kognitiivinen toimintakyky sekä mielen hyvinvointi ovat paremmalla tolalla kuin samanikäisillä ihmisillä oli 30 vuotta sitten.

Näin toteaa Keskisuomalainen artikkelissaan, jonka ovat kirjoittaneet Katja Kokko, tutkimusjohtaja ja Taina Rantanen gerontologian professori, joka on Gerontologian tutkimuskeskuksessa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Aiemmin on ajateltu, että ihmiset tarvitsevat levon, mutta nyt ikäihmiset haluavat olla aktiivisia ja sosiaalisia. Muutos on melkoinen sitten sodan jälkeisen ajan.

Vapaa ajan ja ystävyyden merkitys on kasvanut ja virikkeellisyys. Terveys ja toimintakyky ovat tietysti keskeisiä tavoitteita.

Nykyään on suurempi todennäköisyys elää pitkä elämä, mutta suurin osa ei tavoita vanhuutta ennen 80-vioden ikää.

Artikkelissa kummastellaan sitä, miten vanhusväestö nähdään ongelmana, kun sen pitäisi olla mahdollisuus.

Itse voin yhtyä tähän. Monet käyvät vielä töissä tai ainakin tekevän jotain ns. hyödyllistä lapsen lapsien kaitsijoina jne.

Ikääntyvien ihmisten tavoitteiden, aktiivisuuden ja kykyjen aliarviointia ei pitäisi tehdä ja kaikki me vanhenemme.

Vaikka liikkuminen ja elastisuus ei ole niin kuin nuorempana ts. kärrynpyörä ei onnistu, mutta pää pelaa kuin 2-kymppisellä.

Tähän loppuun laulu viiskymppiselle – Juha Watt Vainio: