Maalittamisesta vahingonkorvausvastuu

Maalittaminen, eli ihmisten usuttaminen toisen henkilön kimppuun on some-aikakauden ehkä irvokkaimpia ilmiötä.

Henkilöiden maalittaminen sosiaalisessa mediassa on johtanut häirintään, tekaistuihin rikosilmoituksiin, sekä henkilöiden yksityisyyden loukkaamiseen. Lisäksi maalittamisella pyritään hankaloittamaan viranomaisten virantoimitusta, sekä levittämään usein täysin perätöntä tietoa.

Viranomaiset toimivat virkavastuulla virkansa ominaisuudessa jota säätelevät lait ja asetukset, eivät yksityishenkilöinä. On älytöntä että tällaista pitää vuonna 2020 erikseen selventää. Viranomaisten maalittamisen kriminalisointia on vaatinut mm. poliisihallitus ja lakimiesliitto. Viranomaisten maalittamisen kriminalisoinnille on myös vahva tuki myös eduskunnassa ja asiasta onkin vireillä lakialoite. Tämä ei kuitenkaan riitä.

Maalittaminen ei ole pelkästään sosiaalisen median höyrypäiden hyökkäys yksittäistä viranhaltijaa vastaan. Enenevissä määrin sosiaalisen median influensserit, some-persoonat, käyvät hyökkäykseen esimerkiksi yksittäisiä yrityksiä vastaan. Syyksi käy mikä tahansa.

Maalittamisen kriminalisoinnin lainsäädäntö pitääkin ulottaa myös yksityishenkilöihin ja yksityisyrityksiin. Maalittamisesta on oltava vahingonkorvausvastuu.

 

Loukkaantumisen sietämätön keveys

Yrityksen tuotteiden arvostelu tai oman kokemuksen jakaminen omille seuraajille sosiaalisessa mediassa on täysin hyväksyttyä. Sosiaalinen media on osa markkinointia, niin hyvässä kuin pahassa. On kuitenkin täysin eri asia henkilökohtaisesti loukkaantua  yksittäisen yrityksen toiminnasta, ja tietoisesti tai tiedostamatta usuttaa omat seuraajat yrittäjän kimppuun.

Some-persoonien, blogaajien, influenssereiden ja tubettajien on tunnistettava asiassa vastuunsa.

Seurasin taannoin tamperelaisen some-persoona Miisa Nuorgamin instagram -storyja hänen tuohtumuksestaan erääseen tamperelaiseen yrittäjään. Myöhemmin kuulin toisaalta että kyseinen yrittäjä oli ajettu ahtaalle, ja yritys oli kärsinyt merkittävää mainehaittaa. Kuten kaikki tiedämme, mainehaitta tarkoittaa euroja, ja eurot yrittäjälle toimeentuloa.

Syy tähän; yrityksen tiloissa ollut intiaanipäähine.

En millään tapaa hyväksy kulttuurien omimista, etnisten vähemmistöjen tai alkuperäiskansojen pilkkaa tai muutakaan mautonta keljuilua. Pelkän päähineen perusteella pystyy some-vaikuttaja kuitenkin 13 000 seuraajalleen viestimään, että kyseinen yrittäjä yllämainitut hyväksyy, tai ainakin ripustamaan asiaan epäilyksen verhon.

En usko että tämä oli välttämättä Nuorgamin pyrkimys, mutta lopputuloksen kannalta on aivan yhdentekevää oliko toiminta tarkoituksenmukaista vai ei. Ymmärrän toki myös some-ihmisten tuskan. Alati muuttuvassa ympäristössä ei ole helppoa pysyä relevanttina, kontenttia on tultava.

Oli miten oli, julkisesta loanheitosta ja haitanteosta on oltava laissa säädetty seuraamus. Tälle kaikelle tekisi tietenkin mieli nauraa, jos ei se olisi niin perkeleen absurdia.

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu