11 vuotta 9/11 jälkeen, katse eteenpäin

”Kyllä ne tapahtumat mielessä ovat, mutta on tässä muutakin mietittävää kuin terroristit,” totesi eräs newyorkilaispoliisi minulle rakenteilla olevan uuden WTC-keskuksen vilinässä. Toteamuksessa kiteytyy Yhdysvaltojen tämänhetkinen laajempikin turvallisuuspoliittinen mieliala. Reilut kymmenen vuotta uhka-arvioita hallinnut terrorismi on edelleen mielessä, mutta on paljon muutakin – ja tärkeämpää.

Presidentti Barack Obama ennakoi huomista 9/11-vuosipäivää puhumalla jo lauantaina Yhdysvaltojen menestyksestä terrorismin vastaisessa taistelussa: Al-Qaidaa on oleellisesti heikennetty, Osama bin Laden on kukistettu ja Afganistanista on määrä vetäytyä vuoden 2014 loppuun mennessä. ”Kulunut vuosikymmen on ollut vaikea, mutta palaamme nyt vahvempana kansakuntana”, Obama julisti.

Terrorismi ja energiavaroiltaan tärkeä Lähi-itä säilyvät edelleen maailman ainoan sotilaallisen supervallan asialistalla, ja Iranin tilanne lienee keskeisimpiä kysymyksiä tällä hetkellä ulkoministeri Hillary Clintonin työpöydällä. Kaksi muuta uhkatekijää ovat kuitenkin Yhdysvaltojen turvallisuuspoliittisissa arvioissa nousseet keskeiseen asemaan. Suurimpana turvallisuuspoliittisena uhkana voi toki pitää kasvavaa julkisen talouden velkaa, mutta nyt puhutaan Tyynestämerestä ja kyberhyökkäyksistä.

Strateginen katse on Yhdysvalloissa käännetty Tyynellemerelle, etenkin Kiinan suuntaan. Erilaisia arvioita Kiinan ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden kehittymisestä on viime vuosina esitetty runsaasti, mutta se on varmaa, että asetelmia Tyynenmeren laajalla alueella vahvistetaan parhaillaan kiihtyvällä tahdilla. Pelissä on toki muitakin pelaajia kuin Yhdysvallat ja Kiina, mutta pelialue on selkeä. Yhdysvallat on viime vuosina perustanut alueelle useita uusia sotilastukikohtia sekä siirtänyt Tyynellemerelle jo noin 60 prosenttia laivastostaan ja noin 2/3 ilmavoimistaan, käytännössä nykyaikaisimman kalustonsa.

Irakin ja Afganistanin kokemusten jälkeen Yhdysvaltojen kynnys seuraavaan ”terrorismin vastaiseen sotaan” tai  ”kriisinhallintasotaan” on korkea. Sotilaallinen kriisinhallintatoiminta onkin laskusuhdanteessa, kun se viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut länsimaisen sodankuvan keskiössä. Tämä kehityssuunta muuttaa myös Naton kriisinhallintaan keskittynyttä toimintatapaa.

Yhdysvaltojen poliittinen ja sotilaallinen johto on viime vuosina nostanut kyberhyökkäykset yhdeksi vakavimmista uhkista Yhdysvaltojen turvallisuudelle ja taloudelle. Puheet ”Digitaalisesta 9/11:stä” ja ”Kyber Pearl Harborista” alkavat Yhdysvalloissa olla arkipäivää. Senaatissa kiistellään parhaillaan kyber-lainsäädännöstä, jolla pyritään vahvistamaan etenkin kriittisen infrastruktuurin suojaustasoa juuri kyberhyökkäyksiä vastaan. Erityisen huolestuneita Yhdysvalloissa ollaan mahdollisesta iskusta sähköverkkoon, johon etenkin kiinalaisten ja venäläisten arvioidaan jo hakkeroituneen sisään. Kansalaismielipiteessäkin kyberuhkat ovat nousseet uhkalistan kärkeen. Kyber on se, johon resurssointia puolustusbudjetin yleisistä leikkauksista huolimatta nyt merkittävimmin lisätään.

Tyynestämerestä ja kyberhyökkäyksistä huolimatta päällimmäisenä New Yorkissa on tällä hetkellä mielessä yhdentoistavuoden takaiset tapahtumat. Paljon on kyyneleitä vuodatettu WTC-iskujen uhreille – mutta myös iskujen käynnistämien vastatoimien seurauksena. ”We will never forget” lukee isossa lakanassa. Niin varmasti on, mutta katse on Yhdysvalloissa jo suunnattu eteenpäin, ja uusiin uhkiin.