9/11 – tärkein opetus

Seuraava suuri sota alkaa 9/11 tavoin yllätyksenä. Sota alkaa marraskuun 24. päivänä vuonna 2050, kun Japani iskee kuun takaa Yhdysvaltojen taisteluplaneettojen kimppuun. Sotaa edeltäneenä aikana Turkki on noussut islamilaisen maailman johtajaksi ja Puolasta on tullut Euroopan suurvalta. Näin ennustaa Stratforin tutkimuslaitoksen johtaja George Friedman bestseller-kirjassaan ”The Next 100 Years.” Kuulostaako utopistiselta?

Jos emme usko Friedmania, niin katsotaan ajassa taaksepäin. Kuka olisi vuonna 1920 ensimmäisen maailmansodan runtelemassa Euroopassa voinut kuvitella, että vuonna 1940 Euroopassa roihuaa toinen maailmansota ja Hitlerin Saksan nousu Euroopan suurvallaksi näyttää väistämättömältä? Kuvittele seuraavaksi itsesi vuoteen 1960. Saksa oli lyöty alle viidessä vuodessa ja niin Saksa kuin koko Eurooppa oli jakautunut Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtamiin liittoumiin.

Vuonna 1980 olisi ollut hyvin vaikea ennustaa, että seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana niin Neuvostoliitto, Berliinin muuri kuin Varsovan liitto romahtavat. Entä olisitko syyskuun 10. päivänä vuonna 2001 voinut edes mielikuvituksessasi ajatella, että seuraavana päivänä Yhdysvalloissa kaapataan neljä matkustajakonetta, joista kaksi iskeytyy World Trade Centerin tornitaloihin? Mahdoton ajatus iskua edeltäneenä päivänä. Asiat muuttuvat, ja ne voivat muuttua nopeasti.

Tulevaisuuden suhteen voimme olla varmoja vain yhdestä asiasta: Maailman muuttuu yleensä tavalla, jota emme pysty terveellä loogisella järjellä etukäteen ajattelemaan. Historian valossa tuntuu todennäköiseltä, että maailma on hyvin toisenlainen paikka 20 vuoden päästä kuin mitä tänä päivänä ajattelemme.

Maailma voi muuttua päivässä. Emme osanneet etukäteen kuvitella miten merkittävä tiistaipäivä syyskuun puolivälissä 2001 tulisi olemaan. Miten yllättävästi ja nopeasti voisi maailman suunta muuttua. Se kuitenkin muuttui. Tämä on 9/11 tärkein opetus.

Syyskuun 11. päivän tulisi kannustaa meitä pohtimaan enemmän myös ennalta-arvaamattomia ja lähes mahdottomiltakin tuntuvia tulevaisuuden visioita. Entä jos Kiinan kasvu hyytyy ja se jakautuu osavaltioiksi vuoteen 2030 mennessä? Miten sekaisin maailma menisi, jos terroristit tekisivät ensi vuonna ydinaseiskun Eurooppaan? Mitä jos suursota alkaa Friedmanin ennustamana marraskuussa 2050? Tällaiset tulevaisuuden ennustukset yleensä vain hymyilyttävät. Ne tuntuvat mahdottomilta. Valtavirta-ajattelusta kannattaa kuitenkin – edes välillä – irtaantua.

Aristotelein viisautta ”On todennäköistä, että epätodennäköinen tapahtuu” ei kannata unohtaa. Syyskuun 11. päivä – kuten koko lähihistoriamme – on opettanut meille, että hyvin rohkeilta tuntuvia tulevaisuudenennusteita kannattaa tehdä. Ne saattavat toteutua nopeammin kuin uskommekaan. Ehkä jo huomenna?