Brexit:llä vaikutuksia Suomen turvallisuusarvioihin

Kirjoitin edellisessä blogissani Suomen turvallisuuden nykyisestä normaalitilasta. Brexit on tästä normaalitilasta uusin esimerkki. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on voimakkaassa muutostilassa.

Brexit:n turvallisuuspoliittisia vaikutuksia on vielä vaikea tarkoin arvioida. Joitain arvioita on kuitenkin syytä nostaa esille, sillä Brexit:llä on vaikutuksia myös Suomen turvallisuusarvioihin. Poliittisten ja taloudellisten vaikutusten ohella turvallisuusvaikutuksista on Suomessa tarpeellista keskustella. Viisi asiaa nostan keskusteluun esille.

Ensinnä, hiljattain ilmestyneessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että ”Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin toimintakehys ja tärkeä turvallisuusyhteisö.” Nyt turvallisuusyhteisöstä poistuu yksi keskeinen voimavaltio, ja sotilaallisilta voimavaroiltaan EU on jatkossa ”kevyempi.” Britannia ei jatkossa ole EU:n yhteisvastuulausekkeen ja keskinäisen avunannonlausekkeen piirissä, joiden turvallisuuspoliittista merkitystä on Suomessa korostettu niin periaatteellisesti kuin käytännössä. EU:n voima turvallisuusyhteisönä vähenee Brexit:n myötä, mutta toisaalta koheesio unionin jäsenmaiden välillä saattaa tiivistyä.

Toiseksi, on ymmärrettävää, että EU:n jäsenmaat nyt vaativat Britannialta nopeita toimia eroprosessin aloittamiseksi, jotta asioiden epäselvyyden aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Todennäköistä kuitenkin on, että eroprosessi kokonaisuudessaan vie pitkän aikaa. Tämä valitettavasti merkitsee Eurooppaan epävarmuuden suhteellisen pitkää aikaa, mikä ei edesauta pakolaiskriisin, talouspolitiikan ja ulkosuhteiden hoitamista. Samalla useista jäsenmaista jo nyt kantautuvat vaatimukset kansanäänestyksistä koettelevat Euroopan unionin yhtenäisyyttä ehkä kovemmin kuin koskaan unionin historian aikana aikaisemmin. Euroopan mahdollisesti lisääntyvä epäyhtenäisyys ja epävarmuuden tila ei ole myönteinen kehityssuunta Suomen turvallisuudelle. Itse näen, että Suomen on nyt vahvasti tuettava unionin yhtenäisyyttä.

Kolmanneksi, Euroopan unionin nyt joutuessa pakon edessä keskittymään Britannian eroprosessiin ja sisäisen koheesionsa säilyttämiseen, merkitsee se todennäköisesti unionin roolin heikentymistä yhtenäisenä ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana, ja yhteistä linjaa voi olla unionissa vaikeampi löytää. Tilanne antaa lisää liikkumatilaa unionin ulkopuolisille maille, kuten Venäjälle. Suomen turvallisuudelle unionin yhtenäisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa olisi tärkeää.

Neljänneksi, Britannia eroaa EU:sta, ei NATO:sta. Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin reaktio Brexitiin on ollut Naton aseman vahvistumista korostava. Yksi mahdollisuus on, että EU:n jäsenvaltiot ilman Britanniaa tiivistävät keskinäistä puolustusyhteistyötään, mutta pidän tätä kehityssuuntaa epätodennäköisenä. Uskon, että NATO:n rooli Euroopan sotilaallisena puolustajana korostuu jatkossa. Toki myös NATO:n sisällä Brexit:n vaikutuksia joudutaan arvioimaan, sillä muuttunut tilanne ei ole myöskään NATO:lle helppo. Britannian voi arvioida olevan jatkossa ”motivoinut” NATO:n jäsenmaa osoittaakseen yhteistyöhalukkuuttaan EU:sta eroamisen vastapainona. On myös syytä pitää mielessä Britannian ja Yhdysvaltojen läheinen liittolaissuhde, mikä turvallisuuspolitiikassa nyt kanavoituu voimakkaammin NATO:n kautta.

Viidenneksi, suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa ei toivottavasti Brexit:n myötä puhuta vain vaikutuksista mahdolliseen NATO-jäsenyyteen (joista on aiheellista muuttuneessa tilanteessa keskustella), vaan laajemminkin eurooppalaisen turvallisuuden tulevaisuudesta. Samalla on syytä pitää mielessä, että turvallisuusympäristömme muuttuu jatkuvasti. NATO:n huippukokous on kahden viikon päästä, ja loppuvuodesta on Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Välissä saattaa tapahtua muutakin. Kyse on turvallisuuden uudesta normaalitilasta, jonka keskellä Suomi huolehtii maansa ja kansalaistensa turvallisuudesta. Yksi asia ei kuitenkaan muutu: Turvallisuus on suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka, josta on pidettävä hyvää huolta kaikissa olosuhteissa.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu