Epävakaus ja yllätykset turvallisuudessa jatkuvat

Uutiskesä on ollut kiireinen. Turvallisuuden uusi normaalitila – muutosnopeus, epävakaus ja turvallisuusympäristön kompleksisuus – näyttäytyy uutisissa päivittäin. Britannian EU-kansanäänestys, Naton huippukokous sekä Nizzan, Turkin ja Münchenin tapahtumat mahtuvat ajallisesti muutamaan viikkoon. On realismia arvioida, että turvattomuutta ja epävakautta tuottavat tapahtumat sekä yllättävät käänteet tulevat jatkumaan kesän jälkeenkin.

Odotettavista syksyn tapahtumista merkityksellisin on Yhdysvaltojen presidentinvaalit. Trumpin ja Clintonin kilpa tulee olemaan syksyn uutisten vakioaihe. Matka vaaleihin on vielä pitkä ja monia käänteitä on odotettavissa. Panosten kasvaessa myös keinot kovenevat. Muillakin kuin Yhdysvalloilla. Viime päivien kampanjauutisointia on hallinnut syytökset Venäjän tiedustelupalvelujen hakkeroinnista demokraattien tietojärjestelmiin. Muun muassa demokraattien vaalikampanjan sähköposteja on vuodettu julkisuuteen. Venäjää on syytetty pyrkimyksistä edesauttaa Trumpin valintaa. Julkisesti esitetyt todisteet ilmentävät vahvaa yhteyttä Venäjään. Mikäli syytökset osoittautuvat todeksi, kyse on vieraan valtion tarkoituksellisesta pyrkimyksistä vaikuttaa presidentinvaalien lopputulokseen. Tällöin Yhdysvaltojen voi olettaa reagoivan voimakkaasti, joskin aiemmin julkiset vastatoimet tietomurtoihin ovat olleet oudon maltillisia. Toimimattomuus merkitsisi de facto hyväksyttävyyden normia tällaiselle toiminnalle. On myös syytä pitää mielessä, että vuodettuja tiedostoja ja sähköposteja on saatettu manipuloida. ”Informaatiota” tapauksesta on liikkeellä hyvin paljon, suositan vahvaa lähdekriittisyyttä. Kokonaisuutena tapaus kuitenkin sopii hyvin venäläiseen ”Gerasimovin doktriiniin”, mikä oleellisesti laajentaa sotilaallisen kohteen määritelmää ja korostaa harhauttamisen sekä (dis)informaation merkitystä nykyajan sodankäynnissä. Uusia uutisotsikoita on luvassa.

Heinäkuun alun huippukokouksessaan Nato näyttäytyi yhtenäisempänä kuin pitkään aikaan. Kokouksen asialista ja 139 kohdan päätöslauselma kuvastivat yhteistä huolta Euroopan turvallisuudesta – ja yhtenäisyydestä. Kokouksen merkittävimmät päätökset koskivat lisäjoukkojen sijoittamista Puolaan ja Baltian maihin, EU:n ja Naton välisen yhteistyön tiivistämistä erityisesti hybridiuhkien torjunnassa sekä vuoropuhelun halukuutta Venäjän kanssa. Suomen ja Ruotsin kumppanuuden kirjaaminen erikseen kokouksen päätöslauselmaan kuvaa Naton halukuutta syventää yhteistyötä.

Yhteistyötä ja yhtenäisyyttä Euroopan – ja Suomen – turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan. Britannian ja erityisesti Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen on tärkeää myös Suomelle. Venäjä on arvaamaton, ja toimillaan aiheuttanee jännittyneisyyden lisääntymistä tulevan syksyn aikana. Parin viikon takainen Nato-Venäjä neuvoston kokous ei ilmentänyt optimistia nykytilanteen lientymiseen. Dialogin merkitys Euroopan ja Venäjän välillä on toki tärkeä, mutta siihen on Venäjällä oltava todellista halukuutta. Tällä hetkellä näin ei ole. Siksi on luonnollista, että Nato myös painottaa uskottavan ja laajaan yhteistyöhön perustuvan puolustuksen varmistamista. Suomessa tällaista arviota on kutsuttu sotaretoriikaksi. Itse kutsun sitä realismiksi, tilannetietoisuudeksi ja turvallisuudesta huolehtimiseksi. Uusimman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sanoin: ”Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamiseen kuuluvien keinojen käyttöä.” On seurattava tarkasti erityisesti lähiympäristöömme vaikuttavien toimijoiden sotilaallisia kykyjä ja poliittisia aikomuksia.

Suojelupoliisin ja Europolin arvioiden mukaan terrorismin uhka on Euroopassa korkeampi kuin kenties koskaan aikaisemmin. ISIS:n terrori-iskut ja yksittäisten henkilöiden järjettömät teot tulevat todennäköisesti jatkumaan. Valitettavasti. Rehellinen kysymys kuuluu: missä seuraavaksi? Tämä luo ihmisille turvattomuuden tunnetta, eikä sitä ole tarpeen peitellä. Tunne on olennainen osa turvallisuutta. Valtioiden välinen yhteistyö ja konkreettiset toimet iskujen estämiseksi (toivottavasti) tehostuvat, eikä kukaan meistä (toivottavasti) tarpeettomasti levitä pelon propagandaa. Jokainen meistä on turvallisuustoimija.

Tulevan syksyn aikana tapahtuu paljon muutakin odotettua, mutta myös todennäköisesti jotain sellaista, jota emme pysty ennakoimaan. Odottamatonta. Ennalta-arvaamattomuus kuuluu turvallisuuden uuteen normaalitilaan. Esimerkiksi valtioiden lisääntyvät aktiviteetit kybertoimintaympäristössä tulevat aiheuttamaan enemmin tai myöhemmin verkottuneessa maailmassa merkittäviä yllätyksiä.

Mielelläni olisin optimistisempi, mutta pragmaattisuus on läpi itsenäisyytemme ollut suomalaisten vahvuus. Olennaista on ymmärtää ”turvallisuuden iso kuva”, sillä turvallisuusympäristön haasteet linkittyvät yhä vahvemmin toisiinsa eivätkä ole yksittäisen hallinnonalan tai edes valtion yksin ratkaistavissa. Turvallisuudessa ei ole sijaa sisäpolitikoinnille tai hallinnonolojen kiistoille. Nyt on huolehdittava ajanmukaisesta tilannetietoisuudesta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja yhteiskuntamme jatkuvan ja joustavan kriisivalmiuden kehittämisestä. Sekä odotettavien että odottamattomien tilanteiden varalle. Turvallisuus on Suomen kivijalka, josta on pidettävä huolta kaikissa olosuhteissa.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu