EU:n ja Naton vahvuus tulee yhtenäisyydestä, eikä sen horjuttamiseen saa taipua

Suomeen yritetään nyt vaikuttaa monelta suunnalta. Se, miten tähän vastataan, ei ole ainoastaan periaatteellinen kysymys: kysytään myös taktista, strategista sekä diplomaattista viisautta.

Osana Naton jäsenyysprosessia Turkki on vaatinut Suomelta ja Ruotsilta yksilöllisiä vastauksia omiin kysymyksiinsä. Turkki toimii kuin portsari, jonka kriteerit sisäänpääsylle muuttuvat kasvokertoimen perusteella. Tässä hetkessä olisi helppo unohtaa, että Suomi ja Ruotsi neuvottelevat vain ja ainoastaan Naton kanssa – ja Nato-maat hyväksyvät tai hylkäävät jäsenhakemuksen näiden neuvottelujen perusteella. Neuvottelukumppaneita hakijamailla on vain yksi: Nato.

Vielä muutama viikko sitten Suomen tie Naton jäseneksi nähtiin helppona ja nopeana. Vain hetkeä myöhemmin Turkki asettautui poikkiteloin. Tämä kansainvälispoliittinen umpisolmu on edelleen ratkaisematta. Kysymys kuuluukin, miten tilanteessa nyt pitäisi toimia.

Verrokkia voi hakea lähihistoriasta. Helmikuussa, vain muutama kuukausi ennen kuin Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, se vaati EU-mailta vastauksia kysymyksiinsä – jokaiselta valtiolta erikseen, valtioiden omissa nimissä. Vastauksena vaatimuksille EU antoi vahvana arvoyhteisönä Venäjälle vain yhden vastauksen, allekirjoittajana Euroopan Unioni.

Nyt Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta samaa, mitä Venäjä vaati kaikilta EU-mailta vielä alkuvuodesta. Suomen ja Ruotsin tulisi kommentoida Turkin vaatimuksia, jälleen omissa nimissään. Kummassakin tapauksessa tavoite näyttää samalta: pyrkimykseltä horjuttaa länsimaista yhteistyötä.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-jäsenhakemuksensa yhdessä. Suomi on myös ilmoittanut, että se menee Natoon Ruotsin kanssa yhdessä. Juuri yhtenäisyydessä on avain tähänkin lukkoon: informaatiovaikuttamisella pyritään luomaan eripuraa ja jakolinjoja. Tämä ei tule onnistumaan tälläkään kertaa.

Vastaukset Turkin kysymyksiin tulisi tulla Natolta. Suomi ja Ruotsi ovat Naton läheisimmät kumppanimaat, eivätkä niiden näkemykset tai kansallinen lainsäädäntö Turkin esiin nostamissa kysymyksissä poikkea muiden Nato-maiden vastaavista. Jälleen kerran länsimaista yhteistyötä yritetään horjuttaa ja hämmentää, ja paras vastaus siihen on tukeva, arvopohjainen yhteistyö.

Vastaavanlaisia “yllättäviä” vaatimuksia on mahdollisesti edessä jatkossakin. Kuten ennenkin, pidetään pää kylmänä ja hoidetaan asiakysymykset asiallisen pragmaattisesti. Ei anneta kenenkään lyödä kiilaa länsimaisten demokratioiden arvoyhteisöille.

+10
JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja johtaja Innofactor Oyj:ssä. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Jarno toimii kaupunginvaltuutetuna (Kok.) Espoossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu