Euroopassa on meneillään sota, josta on vaarana tulla täysin normaalia

Ukrainaa uhkaa taisteluväsymys. Ei kuitenkaan sellainen, mikä näkyisi rintamalla, vaan sellainen, joka näkyy kansainvälisessä tuessa ja kiinnostuksessa.

Otsikoissa kerrotaan nykyään hälyttävän usein sodan Ukrainassa jatkuneen yli sata päivää. Hyvin lyhyessä ajassa on unohtunut, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan jo yli kahdeksan vuotta sitten. Tämä on vakava ongelma, sillä hyökkääjällä on pyrkimyksenä aiheuttaa tilanne, jossa sota on normaalia – “länsirintamalta ei mitään uutta.”

Sodan seuraamisen intensiteetti on tutkitusti vähentynyt. Ukraina ei ole enää pääuutinen, kun uusina uhkina nurkan takaa kurkkivat jo ruokakriisi, energiakriisi ja talouskriisi. Lisäksi juhannuksen jälkeen alkaa kesä ja ihmisten arjessa kiinnostaa sateen ja hyttysten määrä. Ukraina on vaarassa unohtua. Euroopassa on meneillään sota, jota uhkaa taisteluväsymys, eli se aletaan ottaa itsestäänselvyytenä.

Vuonna 2014 Venäjä valloitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Alkuun se herätti paljon kansainvälistä huomiota, mutta nykyään se ei enää kiinnosta juuri ketään. Nyt Itä-Ukrainassa on tapahtumassa sama: alkuvuodesta sota sai sosiaalisessa mediassa moninkertaisesti enemmän reaktioita kuin alkukesästä. Helmikuussa tykkäyksiä, jakoja ja kommentteja oli lähes 20 miljoonaa päivässä, kun tällä hetkellä niitä on enää vain joitakin satoja tuhansia. Googlen hakutuloksissa kiinnostus Ukrainaa kohtaan on tälläkin kertaa hiipunut yhtä nopeasti kuin vuonna 2014 (taulukko alla). Tämä on vaarallinen kehityssuunta.

Kun uutisointi Krimin valtauksesta hiipui, Venäjä sai rauhassa jatkaa hyökkäystään muun maailman katsoessa muualle ja Krimin tilanne useassa Euroopan maassa hiljalleen jopa hyväksyttiin. Sama sota on kuitenkin jatkunut kaiken aikaa ja johtanut nykyiseen kriisiin Ukrainassa. Riskinä on, että tämäkin vaihe sodassa muuttuu uudeksi normaaliksi ja eskaloituu entisestään.

Uutisointi Ukrainan sodasta vähentynyt sodan alkuvaiheisiin verrattuna huomattavasti. Esimerkiksi New York Timesissa vuonna 2022 ilmestyneiden, Ukrainaa käsittelevien artikkelien määrä on selvästi vähentynyt helmikuusta (taulukko alla).

Mediahuomion vähentyminen voi suoraan vähentää Ukrainan samaa sotilaallista, rahallista ja humanitaarista tukea. Myös Venäjään kohdistettujen pakotteiden purkaminen voi käydä helpommin, jos sodasta ei kuule päivittäin. Ukrainassa pelätäänkin juuri sitä, että länsimaiden tuki loppuu tai ainakin heikentyy merkittävästi, jos media menettää kiinnostuksensa sotaan. Ukrainan presidentti Zelensky on myös suoraan ilmaissut tämän asian, ja kertonut kuinka tärkeää globaali huomio ja tuki on ollut Ukrainalle sodassa pärjäämisessä. Presidentin vaimo Olena Zelensky taas on pyytänyt ulkomaista mediaa yhä raportoimaan sodasta, ja kertomaan totuuden tapahtumista.

Toinen syy, miksi sodasta raportoiminen on tärkeää, liittyy juuri totuuteen. Jos sodasta ei uutisoida ja keskustella julkisesti, syntyy tilaa spekulaatiolle, misinformaatiolle ja propagandalle. Jo tällä hetkellä sotaan liittyvää disinformaatiota esiintyy huomattavia määriä, mutta vähempi mediahuomio luultavasti lisäisi disinformaation määrä entisestään. Mediahuomion vähenemisen ja uutisten puuttumisen myötä faktat pääsevät unohtumaan myös ilman varsinaista tarkoituksellisuutta. Kun sodasta ei uutisoida, sota unohtuu.

Ukraina tarvitsee kaiken kansainvälisen tuen ja huomion. Sillä on onneksi kuitenkin toivoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Ukrainan sodalle omistettiin kolmella suurimmalla kaapelikanavalla ensimmäisen kuukauden aikana enemmän ruutuaikaa kuin vuonna 2014 Krimin valtaukselle omistettiin koko vuonna.

Ukrainaa ei saa tällä kertaa unohtaa samalla tavalla kuin viimeksi. Euroopassa soditaan vuonna 2022 koko läntisen arvoyhteisön ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän puolesta. Ukraina saa tähän taisteluun sotilaallista, rahallista ja humanitaarista tukea vain, jos se pysyy ihmisten mielissä.

Taisteluväsymys on ylellisyys, johon ukrainalaisilla ei ole varaa. Ja juuri siksi siihen ei pitäisi meidän muidenkaan vaipua: jos häviää taistelun mielistä ja sydämistä, häviää koko sodan.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös työelämäprofessori Aalto-yliopistossa, ja toimii dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu