Eurooppalainen sotapuhe ja Suomi

Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa on viime aikoina puhuttu hyvin suoraan sodasta sekä Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä. Suomalaisittain erikoiselta kuulostavalle puheelle on loogiset, historiaan pohjaavat syyt.

Neljä huomiota Euroopassa lisääntyneestä sota-puheesta:

1. Monissa länsimaissa – toisin kuin Suomessa – puolustuskyvystä ei ole pidetty huolta. Epävakaassa turvallisuusympäristössä sitä yritetään nyt nopeasti vahvistaa. Kriisitietoutta lisäävillä sota-puheilla halutaan tätä kehitystä vauhdittaa ja oikeuttaa tulevat toimenpiteet.

2. Venäjän hyökkäystä Nato-maahan ei voi sulkea pois. Venäläinen ajattelu eroaa länsimaisesta: meistä epäloogisilta ja hyvin riskialttiilta tuntuvat toimet ovat mahdollisia Venäjälle. Todennäköisin uhka kuitenkin erilaiset hybridihyökkäykset, joilla testataan valmiuttamme.

3. Suomi on ulkoisilta uhkilta paremmassa turvassa kuin koskaan. Meillä on vahva kriisinsietokyky, puolustuskyky ja -tahto. Olemme Naton jäsen sekä varautuneet monenlaiseen vaikuttamiseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti olemme vahvempia kuin kertaakaan historiamme aikana.

4. Meihin pyritään vaikuttamaan, sen olemme oppineet. Mutta niin kauan kuin emme käänny toistamme vastaan, pärjäämme kyllä. Pidetään toisistamme huoli ja ollaan sisäisesti vahva suomalainen joukko. Ei anneta turvattomuuden ulottua arkeen. Siten puolustamme isänmaatamme parhaiten.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu