Helsinki ja Tallinna – Älykäs yksi kaupunki

Yhteistyö on tämän päivän turvallisuusympäristössä välttämättömyys. Erilaiset uhkat, sotilaallisista uhkista ympäristöuhkiin, edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä. Yksin ei pärjää – ainakaan menestyksellisesti. Yhteistyössä kyse ei ole vain turvallisuudesta vaan taloudellinen ja poliittinen sekä myös arkipäivän yhteistyö erityisesti maantieteellisesti lähellä sijaitsevien valtioiden välillä luo kilpailukykyä, jolla luodaan hyvinvointia.

Suomalaiset ja virolaiset ovat läheisiä toisilleen. Niin ovat myös maidemme pääkaupungit. Tällä hetkellä Helsinki ja Tallinna ovat kansallisia kasvukeskusalueita, jotka sijaitsevat valtioidensa ydinalueilla. Helsinki kehyskuntineen ja Tallinnaa ympäröivä Harjun maakunta erottuvat talouskehityksensä ansiosta maiden muista osista. Helsingin ja Tallinnan välillä tehdään vuosittain yli kahdeksan miljoonaa yhdensuuntaista matkaa eli liikkuvuus kaupunkien välillä on mittavaa. Tallinna ja Helsinki muodostavat myös yhteisen yrittämisen ja työssäkäynnin alueen – kaksoiskaupungin, mikä ei kuitenkaan vielä muodosta kovin vahvaa yhteistä työmarkkina-aluetta. Tähän tulisi saada muutos ja kasvattaa pääkaupunkien yhteistyötä. Työssäkäynnin ja matkailun lisäksi Helsinki-Tallinna kaksoiskaupungin merkitys logistisena kuljetuskäytävänä Keski-Eurooppaan on tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpi etenkin tavaraliikenteen kasvaessa. Yhteistyö ei ole suositeltavaa vaan se on välttämättömyys, ja tämä ilmenee jo nyt Suomen ja Viron välisissä vahvoissa taloudellisissa, poliittisissa ja kulttuurisissa suhteissa.

Suomella ja Virolla on hieno mahdollisuus yhdistää voimia tullakseen yhdessä nykyistä merkittäväksi talous- ja innovaatioalueeksi maailmankartalla. Molemmissa maissa arvostetaan osaamista ja tietämystä. Molempien tulevaisuus on korkeassa teknologiassa. Samalla molemmissa maissa, jotka ovat yksinään varsin pieniä taloutensa kooltaan, ymmärretään kansainvälisen yhteistyön tärkeys globaaleilla markkinoilla menestymiseksi.

Kannatan lämpimästi suunnitteluvaiheessa olevaa Helsinki-Tallinna -kaksoisälykaupunkihanketta, FINEST Twinsiä. Tämän tutkimus- ja innovaatiohankkeen pääteemoina ovat älykäs eläminen, liikkuminen ja ympäristö kahden elinvoimaisen pääkaupungin välillä. Kyse on teknologiaa hyödyntämällä tuoda pääkaupunkejamme entistä läheisemmäksi toisiinsa, ja erityisesti meitä ihmisiä. Valtion rajat ylittävä älykäs markkinapaikka on myönteinen asia niin Virolle kuin Suomelle – ja ennen kaikkea meille ihmisille, kun liikkumisen, työnteon, asumisen, julkisten palveluiden käyttäminen ja kanssakäyminen maiden välillä helpottuu ja saa uusia muotoja. Tämä edellyttää myös toimintakulttuurien ja kehitystoimintojen yhdistämistä. Kaksoiskaupungit eivät ole aitoja kaksoiskaupunkeja, jos kaupunkien kehitystoiminnot eivät ole yhdenmukaisia. Tämä edellyttäisi yhteistä niin innovaatiostrategiaa kuin kyberturvallisuusstrategiaa.

Itse en vielä ole, mutta voisin hyvin kuvitella olevani myös e-kansalainen Virossa. Tiedän monen suomalaisen ajattelevan kanssani samalla tavalla. Mitä enemmän suomalais-virolainen yhteistyö tehdään helpoksi ja joustavaksi (esimerkiksi matkapuhelimella maksaminen Suomenlahden yli), sitä enemmän se hyödyttää kahden kaupungin sijasta yhtä yhteistä kaupunkialuetta, jossa Suomenlahden ei tarvitse olla erottava tekijä. Tämä on etu meille jokaiselle.

On myös kiehtovaa ajatella mitä kaikkea on mahdollista saada aikaan, kun virolainen ja suomalainen digitaalinen innovatiivinen osaaminen yhdistetään toisiinsa. Ehkä aivan uudenlaisia toimintamalleja, joita muu maailma ei vielä edes ole nähnyt? Onnistuessaan kaksoisälykaupunki-hanke voi toimia hyvänä esimerkkinä niin Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiselle kuin muulle maailmalle siitä, millaisia yhdessä toteutetun tieteentekemisen, teknologian ja käytännön toimin luotuja yhteistyörakenteita ja -palveluita voidaan nykymaailmaan luoda. Ehkä tässä syntyy jopa uusi vientituote?

Samalla on syytä muistaa, että kun puhumme tänä päivänä älykkäästä liikenteestä, erilaisista älylaitteista, älykkäistä energiaratkaisuista ja myös älykkäistä kaupungeista, merkitsee ”älykkyys” digitaalisessa turvallisuudessa kasvavaa haavoittuvuutta ja mahdollista hyväksikäytettävyyttä. Valitettava trendi maailmalla tällä hetkellä on, että erilaisia ”älyratkaisuja” tuotettaessa ei turvallisuudesta osata (tai edes haluta) huolehtia riittävällä vakavuudella. Turvallisuus on useasti erilaisissa älyprojekteissa niin sanottu jälkiajatus – jos edes silloinkaan. On tärkeää, että kaksoisälykaupunkihankkeessa, mikä pohjautuu vahvasti digitalisuuteen ja teknologiaan, otetaan myös turvallisuusasiat huomioon alusta alkaen. Tämä on ihmisen luottamuksen säilyttämisen kannalta elintärkeä asia.

Kaksoisälykaupunki-hankkeessa tärkein kysymys on: Onko meillä varaa olla tekemättä sitä? Ei, on minun vastaukseni. Yhdessä olemme ja voimme saavuttaa enemmän, ennen kaikkea yhteisellä osaamisellamme.

Kirjoitus on alunperin julkaistu viroksi, Viron Yleisradioyhtiön kolumnina. http://uudised.err.ee/v/arvamus/30e89c70-f2b1-49df-964c-03700075a461/jarno-limnell-helsingi-ja-tallinn-uhtne-nutilinn

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu