Hersonin jälkeen huomio Ukrainan sodassa kolmeen asiaan

Hersonin menetys on hyvin merkittävä tappio Venäjälle. Kyseessä on Venäjän ensimmäiseksi valloittama kaupunki helmikuussa alkaneen invaasion jälkeen ja siitä kerrottiin mittavana sotamenestyksenä. Venäjä on propagandassaa korostanut miten Herson on ”ikuinen Venäjän alue”, ja hiljattain alue liitettiin seremoniallisesti (laittomasti) Venäjään.

Mitä tästä seuraa? Kolmea näkökohtaa on syytä nyt erityisesti seurata.

1. Sisäinen kritiikki ja vastarinta Venäjällä voimistuvat. Viime aikojen epäonnistumisia ja tappioita ei edes propagandalla pystytä peittämään. Putinin uskottavuus on koetuksella, eikä hänen suorat puuttumisensa rintamataisteluihin ohi komentoketjujen ainakaan paranna tilannetta.

2. Vaikka Venäjällä vaatimukset sodan uudelleenarvioinnista lisääntyvät, ei ole realismia nähdä Venäjän vilpittömästi pyrkivän lähitulevaisuudessa rauhanponnisteluihin. Venäjän johto ei tappioitaan halua tunnustaa, vaan tulee tekemään kaikkensa sotatilanteen kääntämiseksi.

Venäjän mahdollisilla rauhan- ja tulitaukopuheilla pyritään pelaamaan aikaa, tähän peliin ei kannata hairahtua. Laajoihin hyökkäyksiin Venäjällä ei ole nykyhetkessä kyvykkyyttä, ja siksi siviili-infrastruktuuriin kohdistuvat julmat ohjusiskut jatkuvat ja Venäjä laskee talven varaan.

3. Perääntyminen Hersonista on Venäjän niin poliittiselle johdolle kuin asevoimille noloa. Vaikka etenkin logistiikka vaikeutuu talven myötä, tukea on nyt syytä Ukrainalle lisätä, jotta saavutettua menestystä voidaan jatkaa ja pitää aloite itsellä. Ukrainan hyökkäyksen pysähtyminen olisi Venäjän edun mukaista.

Venäjän poliittisen johdon suurimpana pelkona on Krimin menettäminen. Krimin symbolinen arvo on niin suuri ettei Venäjän nykyjohto siitä ”jalat kastumatta” selviäisi. Voimaan uskovalle Venäjälle Krimin menetys olisi mahdollisesti sellainen käännekohta, mikä päättäisi sodan.

+6
JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja johtaja Innofactor Oyj:ssä. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Jarno toimii kaupunginvaltuuston puheenjohtajana (Kok.) Espoossa ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu