Hybridikeskus nostaa Suomen profiilia

Helsingissä tällä viikolla perustettu Eurooppalainen hybridiuhkien osaamiskeskus on tunnustus suomalaiselle kokonaisturvallisuuden mallille, ja nostaa Suomen kansainvälistä profiilia EU:n ja Naton välisen yhteistyön tiivistämisessä hybridiuhkien torjumiseksi.

Vaikka hybridi-käsitteen käyttäminen jakaa mielipiteitä, on huomioitava, että käsite on poliittisesti vakiintunut ja sitä kannattaa hyödyntää viitekehyksenä uhkien ja niihin varautumisen moniulotteiseen tarkasteluun. Suomessa tuoreimman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Euroopan turvallisuustilanteen heikkenemiseen liittyy ilmiöitä, joita voidaan kuvata hybriditoimintana. Kyse on suunnitelmallisesta toiminnasta, jossa valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija käyttää samanaikaisesti erilaisia sotilaallisia ja erityisesti ei-sotilaallisia keinoja pyrkien vaikuttamaan kohteena olevan valtion heikkouksiin ja saavuttamaan omat tavoitteensa. Myös Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamiseen kuuluvien keinojen käyttöä.

Sekä Euroopan unionissa että Natossa on viime vuosina korostettu varautumista hybridiuhkiin. Asia on noussut huippukokousten asialistalle. Samalla korostuu EU-Nato yhteistyö. Esimerkiksi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on todennut pitävänsä hybridi- ja kyberuhkien takia EU:n ja Nato-maiden yhteistyötä tärkeämpänä kuin koskaan. Yhteistyön tiivistämisen vaatimukset ovat ymmärrettäviä; Euroopan unionilla on hybriduhkien torjuntaan annettavaa, jotka täydentävät Naton toimia – ja päinvastoin.

Nato on laatinut oman hybridistrategiansa ja sitä koskevan toimeenpanosuunnitelman. Natossa korostetaan hybridiuhkiin vastaamisessa yhteistyön tiivistämistä EU:n kanssa, mikä näyttäytyy selkeästi viime kesänä Naton huippukokouksen yhteydessä hyväksytyssä yhteistyöjulistuksessa. Naton pääsihteerin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja Euroopan komission puheenjohtajan yhteisjulistuksessa painotetaan pikaista tarvetta kehittää Naton ja EU:n yhteistyötä sekä näiden jäsenmaiden kykyjä vastata hybridiuhkiin.

EU:n viime keväisessä tiedonannossa hybridiuhkiin vastaamisessa korostetaan yhteistyön merkitystä, erityisesti Naton kanssa. EU:n jäsenmaat ovat viime vuosien aikana myös peräänkuuluttaneet tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä tämän päivän turvallisuusympäristön haasteiden edessä. Hybriduhkat koetaan kansainvälisenä ja yhteisenä asiana, jolloin niihin vastaamisen tulee tapahtua nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä.

Niin Naton kuin EU:n piirissä korostetuissa hybridiuhkiin vastaamisen vaatimuksissa korostuvat samat elementit: Itse hybridi-ilmiötä ja nopeastikin muuttuvaa hybridivaikuttamisen keinojen kokonaisuutta on pystyttävä ymmärtämään paremmin sekä viestimään siitä niin poliittisille päättäjille kuin kansalaisille. Tilannetietoisuuden parantamisen ohella nopeankin tilannearvion tekeminen sekä päätöksenteon tukeminen korostuvat. On pystyttävä nykyistä paremmin tunnistamaan yhteiskuntien haavoittuvuuksia, joihin hybriditoimilla voidaan vaikuttaa. Varautumista on kyettävä parantamaan ja etenkin kriisinsietokykyä on vahvistettava. Ytimessä on laaja-alainen ja tiivis niin kansallinen kuin kansainvälinen yhteistyö.

Tähän tarpeeseen vastaa Suomeen perustettu Eurooppalainen hybriduhkien osaamiskeskus. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli, jossa yhteiskunnan eri toimijat osallistuvat laaja-alaisesti turvallisuuden luomiseen, on herättänyt arvostusta niin EU:n kuin Naton piirissä. Kansallinen mallimme antaa erinomaisen esimerkin hybridiuhkiin varautumisesta ja yhteistyön toteuttamisesta, vaikka omaa malliammekin on jatkuvasti kehitettävä. Keskeistä on nyt luottamuksen vahventaminen EU:n ja Naton jäsenmaiden välillä sekä keskinäisen käytännön yhteistyön tiivistäminen. Erilaista osaamista ja valmiutta hybridiuhkien varalle on eri maissa ja muissa osaamiskeskuksissa jo olemassa, ja olennaiseksi hybridiosaamiskeskuksen tavoitteeksi muodostuu osaamisen verkostojen luominen. Keskuksen toiminnassa painottuvien muun muassa strategisen tason vuoropuhelun, tutkimuksen, koulutuksen ja harjoittelun keinoin lisätään yhteistä valmiutta hybridiuhkien torjuntaan.

Syksyllä toimintansa aloittava hybridiosaamiskeskus on Suomelle erinomainen mahdollisuus konkreettisesti edistää EU:n ja Naton keskinäistä turvallisuusyhteistyötä asiassa, joka on poliittisesti Euroopassa nykyisessä turvallisuustilanteessa hyvin tärkeä. Suomella on osaamisensa ja kansainvälisen luottamuspääomansa myötä ainutlaatuinen tilaisuus edistää osaamiskeskuksen toimesta eurooppalaista turvallisuutta ja siten vahvistaa asemaansa luotettavana turvallisuuden edistämisen kumppanina. Kansainvälisesti keskus on jo nyt saanut osakseen paljon positiivista huomiota. Hybridiosaamiskeskus ansaitsee meiltä suomalaisilta vahvan tuen.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu