Ikävimpiinkin kehityskulkuihin varauduttava, ilman panikointia

Kukaan ei sitä toivo ja todennäköisyyttä voi tässä hetkessä pitää pienenä, mutta myös ydinaseen käyttöön on Ukrainan sodan yhtenä kehityskulkuna varauduttava. Venäjän ydinaseuhkailut ovat pääosin pelotepropagandaa, mutta mahdollisuutta ei voi täysin sulkea pois. Muutama pohdinta:

Ydinaseen käyttäminen edes pienimuotoisesti on hyvin riskialtis teko, jonka seuraukset vastatoimineen ovat todennäköisesti erittäin vakavia koko globaalsille yhteisölle ja voimatasapainolle. Ydinaseiden käyttökynnys on maailmassa korkea ja niiden kauhun tasapaino on toiminut.

Ydinaseet pelotteena on merkittävä syy miksi Nato ja USA ei suoraan Ukrainan sotaan puutu. Ydinpelote rajoittaa (ainakin nykyhetkellä) myös Venäjän toimia. Muistettava taktiset ydinaseet, mutta niidenkin ydinkärkien tuhovoima on suuri ja raja strategisiin aseisiin epäselvä.

Ydinaseet ovat poliittisia aseita – olemassaololla pyritään vaikuttamaan vastapuolen toimintaan. Näin tapahtuu parhaillaan Ukrainassa. Hyökkäävä Venäjä toimii oman poliittisen ydinsateenvarjonsa alla. Vastaavasti Naton ydinaseuhka rajoittaa Venäjän hyökkäyshaluja Nato-maihin.

Ydinaseen käytön riski kasvaa, kun sota Ukrainassa kääntyy ratkaisevasti Ukrainan eduksi. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa ydinpidäkkeestä luovuttaisiin ja Venäjä ottaisi merkittävän riskin. Käyttö voisi tapahtua taktisina ydinaseina taistelukentällä tai ”kokeina” toisaalla.

Mikäli ydinasetta käytetään, on eskalaation vaara todellinen. Poliittisesti vastatoimia on monia, pelkästä tuomitsemista ydinvastahyökkäykseen. Joka tapauksessa riskialtiissa tilanteessa siinä hetkessä maailmassa oltaisiin. Päätöksenteon vaihtoehtoja on etukäteen mietittävä.

Ydinaseen käyttäminen Ukrainassa merkitsisi läntisen maailman asettamista kysymyksen eteen sotaan sitoumisesta konkreettisesti Ukrainan tueksi. Toimimattomuus tai laimea vastareaktio saattaisi rohkaista Venäjää käyttämään enemmän vastaavaa voimaa. Helppoja ratkaisuja ei olisi.

Ydinaseiden käyttö on (inho)realisesti otettava arvioissa myös esille, mutta panikointiin ei ole tarvetta. On kuitenkin viisautta varautua jo etukäteen odottamattomiinkin sodan kehityskulkuihin, kuten historia on meille opettanut.

+6
JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja johtaja Innofactor Oyj:ssä. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Jarno toimii kaupunginvaltuuston puheenjohtajana (Kok.) Espoossa ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu