Ilman sähköä

Ulkona paukkuu pakkanen, mutta onneksi sisällä on lämmintä. Entä jos ei olisi? Eilen illalla espoolainen kotimme pimeni. Sähkökatkos. Onneksi katkos kesti vain tunnin, mutta jo siinä ajassa ehti mieleeni tulla Ilkka Remeksen uutuustrilleri ”Jäätyvä Helvetti”, jossa kuvataan keskellä talvea Suomessa tapahtuneen pitkäaikaisen sähkökatkoksen seurauksia. Emme välttämättä edes ymmärrä, miten sähköriippuvainen yhteiskuntamme sekä elämäntapamme tänä päivänä on. Lähes kaikki toimintomme tarvitsevat sähköä.

Sähkökatkoon on jokaisen syytä varautua. Internetistä löytyy useita hyviä oppaita käytännön toimenpiteisiin tilanteessa, jossa sähköä ei tule. Erityisesti suosittelen Turvallisuuskomitean ”Sähköriippuvuus modernissa yhteiskunnassa” -opasta. Perusvarautuminen kannattaa jokaisen tehdä etukäteen. Vaikka pitkä sähkökatko on suhteellisen harvinainen, ei se ole mahdoton.

Lisääntynyt riippuvuutemme sähköstä asettaa myös uudenlaisia vaatimuksia yhteiskuntamme elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Valtaosa yhteiskuntamme kriittisistä toiminnoista perustuu juuri sähköiseen tiedonsiirtoon ja tietovarastojen käyttöön. Samalla on huomioitava, että Suomen sähkön saanti on erittäin riippuvaista sähkön tuonnista rajojemme ulkopuolelta, minkä huomioiminen on yksi oleellinen huoltovarmuustekijä.

Ainakin turvallisuus-alalla työskentelevien ihmisten on välttämätöntä miettiä varautumista myös ”pahimpiin skenaarioihin”. Uhkilla pelotteluun ei pidä tarpeettomasti ryhtyä, mutta realisti pitää erilaisten vaihtoehtojen suhteen olla. Siksi sähköntuotannossa ja -jakelussa on varauduttava tänä päivänä kasvavissa määrin kyberuhkiin. Luonnonilmiöiden ja inhimillisten virheiden ohella jokin taho voi tahallisesti pyrkiä estämään sähkönsaantiamme joko fyysisillä toimilla tai digitaalisen toimintaympäristön kautta. Sähköverkko on esimerkiksi mahdollinen terrorismin kohde. Sähköverkkoja ohjataan tietokoneilla kuten lähes kaikkia yhteiskunnan prosesseja, ja siksi verkkoon tunkeutuminen voi kiinnostaa ulkopuolisia vahingontekijöitä. Kuten Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa todetaan, ovat voimahuollon sekä tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt – kyberuhkat – koko yhteiskunnan toiminnalle sekä kaikelle kriittiselle teollisuus- ja palvelutuotannolle keskeisiä uhkia.

Kuten olemme viimeaikaisista uutisista jälleen havainneet, on energia myös väline poliittisen ja taloudellisen painostuksen keinona sekä osana sotilaallisia operaatioita valtioiden välisissä kiistoissa.

Erityisen ajankohtaisen esimerkin kyberuhkien ja sähkökatkoksen välisestä yhteydestä saa Ukrainasta. Joulukuun 23. päivänä noin 700 000 ukrainalaista kotia jäi sähkökatkon takia ilman sähköä muutamiksi tunneiksi. Arvioiden mukaan sähkökatkoksen syynä oli alueellisen ohjauskeskuksen tietoverkosta löytynyt haittaohjelma, joskin on vielä epäselvää, että aiheuttiko juuri ”kyberhyökkäys” sähkökatkoksen. Ukraina on tapauksesta syyttänyt Venäjää, mutta selkeitä todisteita ei ainakaan julkisesti vielä ole saatavilla. Venäjä ei ole kommentoinut tapausta. Tapauksesta keskustellaan niin alan asiantuntijoiden keskuudessa kuin kansainvälisessä mediassa parhaillaan hyvin aktiivisesti. Kannustan seuraamaan analyysin kehittymistä. Mikäli sähkökatkos osoittautuu kybertoimilla tehdyksi, se olisi ensimmäinen kerta kun sähkökatko on todistettavasti tahallisesti aiheutettu tällä tavalla. Silloin tapausta on pidettävä vakavana esimerkkinä kyberuhkien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja uhkasta sähköriippuvaisille yhteiskunnille.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu