Informaatiovaikuttaminen vaaleissa

Vaaleihin vaikuttaminen sekä vaalien luotettavuudesta huolehtiminen puhututtavat läntisessä maailmassa tällä hetkellä paljon. Etenkin Yhdysvaltojen ja Ranskan presidentinvaaleihin kohdistuneet tietomurrot ja -vuodot sekä informaatiovaikuttamisen eri muodot ovat herättäneet huolta useissa maissa digitaalisten yhteiskuntien demokraattisesta haavoittuvuudesta. Huolta voi pitää aiheellisena, sillä valtiollisilla toimijoilla (joita voi pitää vakavimpana vaikuttamisen uhkatekijänä) ilmenee nykyhetkessä motiivia vaikuttaa toisen valtion vaaleihin. Ihmisten luottamus vaalien rehellisyyteen ja oikeellisuuteen on puolestaan toimivan demokratian edellytys.

Tietoista valtiollista vaaleihin vaikuttamista voi pitää yhtenä hybridivaikuttamisen muotona.

Vaalien luotettavuuteen voidaan vaikuttaa ilman, että käytettäisiin varsinaisia konkreettisia vaikutuskeinoja (kuten äänestäjärekisteriin hakkeroituminen tai vaalituloksen manipulointipyrkimykset). Digitalisaation ja sosiaalisen median voimistumisen aikakautena huomio kiinnittyy yhä enemmän ihmisten mielikuviin vaikuttamiseen. Esimerkiksi huhut ja epäilyt vaalien rehellisyydestä voivat voimistuessaan vaikuttaa vakavastikin luottamuksen heikkenemiseen. Se, että ihmiset saadaan uskomaan, että jotain on tapahtunut tai millainen ehdokas ”todellisuudessa” on, voi olla yhtä suuri vaikutus äänestyskäyttäytymiseen kuin oikeilla tapahtumilla ja tiedoilla. Tai vaikka äänestysjärjestelmässä ei olisikaan mitään ongelmia, saatetaan tarkoituksella pyrkiä synnyttämään mielikuvia, että äänestysprosessissa on puutteita eikä vaalien tulokseen voi luottaa.

Digitaalisessa toimintaympäristössä on turvallisuuden näkökulmasta tarpeellista erottaa ”kyber-tekniset” ja ”kyber-psykologiset” vaikuttamisen keinot. Edellinen viittaa keinoihin, joissa esimerkiksi murtaudutaan tietojärjestelmiin ja muutetaan siellä olevia tietoja tai vuodetaan niitä julkisuuteen. Jälkimmäisessä on kyse vaikuttamisesta ihmisten ajatteluun ja asenteisiin, ja siten pyrkimykseen muuttaa ihmisten käyttäytymistä tai saada ihmiset olla tekemättä mitään. Kyber-tekninen ja -psykologinen vaikuttaminen eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan päinvastoin kehityssuuntana on näiden vaikutuskeinojen yhä tiiviimpi yhteenkietoutuminen. Esimerkiksi Ranskan presidentinvaalien yhteydessä tapahtuneen tietovuodon vaikuttavuutta pyrittiin vahvistamaan automaattisesti toimivien sosiaalisen median tilien kautta ja siten vaikuttamaan niin tiedon leviämiseen kuin epävarmuuden lisääntymiseen. Ajallisesti nämä tietovuodot tapahtuivat juuri ennen vaalirauhan alkamista, jottei niitä julkisesti juuri ehdittäisi kommentoida ja kumota. Vuodoilla pyrittiin vaikuttamaan ihmisten tunteisiin.

Informaatioympäristö on keskeinen vaalikamppailun kenttä myös ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Vaalien luotettavuuden yhteydessä on huomioitava, että psykologinen vaikuttaminen voi kohdistua niin itse ehdokkaisiin ja kampanjoihin kuin ihmisten äänestyskäyttäytymiseen tai vaalijärjestelmään. Objektiivisen todellisuuden ei psykologisessa vaikuttamisessa välttämättä tarvitse muuttua, riittää että ihmisten ajattelu, mielikuvat, käyttäytyminen tai erityisesti tunteet muuttuvat vaikuttamisen seurauksena. Tai jos jotain tapahtuu niin tarkoituksellisesti pyritään vaikuttamaan ihmisten mielikuviin siitä, että mitä itse asiassa on tapahtunut. Ei voi myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että vaaleissa hävinnyt ehdokas syyttäisi vaaleja epäluotettavuudesta ja pyrkisi heikentämään vaalien voittajan legitimiteettiä kyseenalaistamalla vaalien tuloksen. Vaalit perustuvat luottamukseen, ja jos äänestäjät luottavat vaalien rehellisyyteen on tulos helpompi hyväksyä, vaikka se ei olisikaan itselle mieluinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on ihmisten mielissä edelleen epävarmuutta siitä mitä vuoden 2016 presidentinvaaleissa tarkalleen ottaen tapahtui.

Informaatiovaikuttaminen ei sinällään ole mikään uusi asia, mutta viestintäteknologian kehittyminen ja ihmisten median käyttötapojen muuttuminen tarjoavat sille uudenlaisia mahdollisuuksia. Informaatioympäristön hyväksikäyttäminen näyttäytyy nykyhetkessä enenevissä määrin myös valeuutisina, vaihtoehtomedioina, suoranaisten valheiden levittämisenä sekä voimistuvina algoritmipohjaisten vaikutuskeinojen käyttämisenä. Kyse on ilmiöistä, jotka on sekä tunnettava mahdollisimman hyvin että kyettävä ennaltaehkäisemään niiden vaikuttavuutta vaalien luotettavuuden säilyttämisen näkökulmasta.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että oikea ja luotettava viranomaistieto on helposti löydettävissä. Perinteisestä tunteisiin vetoamiseen kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta on jo siirrytty käyttämään ja laajalti jakamaan näennäisen oikeita ja rationaalisia tietoja tuottamaan ja tukemaan vääriä johtopäätöksiä. Toisaalta on mahdollista, että suurten teknologiayritysten (kuten Apple, Facebook ja Google) kerätessä ja analysoidessa käyttäjiensä tietoja, ne kykenevät hyvinkin tarkasti ennakolta tietämään ihmisten äänestyskäyttäytymisen. Tällä saattaa olla vaikutuksensa vaalien koettuun luotettavuuteen.

Suomessa psykologinen vaikuttaminen / informaatiovaikuttaminen on aiheellisesti noussut julkiseen keskusteluun. Se on otettava huomioon myös vaalien luotettavuudesta huolehdittaessa. Arvioni on, että informaatiovaikuttaminen lisääntyy ja sen eri muodot voivat teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä muuttua nopeastikin. Osa tutkijoista puhuu tiedon ”aseellistamisesta”, eli miten erilaisin informaatiovaikuttamisen keinoin pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja yhtenäisyyteen.

Suomeen kohdistettavaan informaatiovaikuttamiseen on suhtauduttava vakavasti – myös vaalien yhteydessä. Hybridivaikuttamisessa vaikuttaja pyrkii hyväksikäyttämään nimenomaan yhteiskunnan kriittisiä ja haavoittuvia kohteita, joiden kautta voidaan vaikuttaa yhteiskunnan yhtenäisyyteen, poliittiseen päätöksentekoon ja luomaan yleistä epäluottamusta. Vaalit on tässä yhteydessä nähtävä potentiaalisena vaikuttamisen kohteena.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu