Kolme viestiä G7-huippukokouksesta

Tänään päättynyttä G7-maiden huippukokousta seurattiin poikkeuksellisen tarkasti. Maailmanpoliittisen ja Ukrainan tilanteen takia. Kokouksen paikan valinta oli itsessään tarkoituksellinen symbolinen viesti. Kokouspaikka Hiroshiman kaupunki tuhoutui vuonna 1945, kun sinne pudotettiin atomipommi ja ihmiskunta kohtasi ydinaseen tuhovaikutuksen ensimmäistä kertaa. Hiroshiman menneisyys on muistutus siitä mitä voi tapahtua jos rauha ja kansainvälinen järjestys jäävät epävakauden ja sodan jalkoihin. Vakautta ja rauhaa maailma tarvitsee nyt enemmän kuin vuosikymmeniin, ja siksi myös ydinaseista keskusteltiin Hiroshimassa. Viesti oli, että Venäjän vastuutonta ydinaseretoriikkaa ei hyväksytä.

Kansainvälisen järjestyksen mannerlaatat ovat liikkeellä useampienkin kriisien ja kehityssuuntien takia. Erityisesti kansainvälisen järjestyksen perusteita horjuttaa Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainaan, jolla on laajoja vaikutuksia koko maailmaan ja globaaliin järjestykseen. Hiroshima kokouspaikkana kuvasi toisaalta ydinaseilla uhkaamisen järjettömyyttä koko ihmiskunnalle (mikä on viesti Venäjälle) ja toisaalta päättäväisyyden sekä yhteisöllisyyden merkitystä koko maailmaa haastavassa tilanteessa. Tämä oli kokouksen tärkein viesti.

Keskeisen huomion kokouksessa sai Ukraina, mikä oli toiseksi tärkein viesti. Presidentti Zelenskyin kutsuminen kokoukseen oli selkeä tuen ja solidaarisuuden osoitus G7-maiden sitoutumisesta jatkaa Ukrainan tukemista Venäjää vastaan. G7-maiden lupaama vankkumaton tuki Ukrainalle ja yhteisymmärrys Venäjän täydellisestä ja ehdoitta tapahtuvasta vetäytymisestä Ukrainan alueelta oli hyvin selkeä viesti. Sen varmasti niin Zelenskyi kuin moni muukin pienempi maa (kuten Taiwan) isomman kyljessä halusi kuulla. Väkivaltaista alueiden hankkimista ja yksipuolisia pyrkimyksiä muuttaa kansainvälisesti tunnustettuja rajoja väkivalloin ei sallita.

Huippukokouksessa päätettiin Venäjään kohdistuvien pakotteiden kiristämisestä, pohjustettiin (kulissien edessä ja takana) tulevaa F-16 hävittäjätukea sekä luvattiin lisää sotilaallista, humanitaarista ja taloudellista tukea Ukrainalle. Juuri tätä Ukraina tarvitsee, ja modernien asejärjestelmien lisäksi myös määrällistä tukea esimerkiksi ammuksissa. Venäjää ei varmasti miellyttänyt G7-maiden päätökset ja yhtenäisyys tuesta Ukrainalle.

Vähimmälle julkiselle huomiolle jäi huippukokouksen kolmas viesti, tekoälystä. Ihmiskunta kehittää tällä hetkellä teknologiaa nopeammin ja radikaalimmin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa – ja vauhti kiihtyy. Teknologiaa ja innovaatioita voidaan tunnetusti käyttää hyvään ja pahaan. Tekoälyn nostaminen vahvaksi osaksi G7-maiden agendaa on myös viesti Suomeen – teknologiapolitiikalle on yhä suurempi tarve ja teknologia-asiat ovat jatkossa yhä kiinteämmin osa niin maailmanpolitiikkaa ja kansainvälisiä suhteita. Symboliikka Hiroshimaan oli tässäkin mielessä erityinen, sillä tekoälyteknologian kehityksellä voi olla keskeinen vaikutus koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Mitä enemmän meillä on käytössä teknologiaa, sitä viisaampia meidän ihmisten tulee olla.