Kriisivaaleissa tarvitaan uhkakuvien sijasta ratkaisuja

Edelliset eduskuntavaalit neljä vuotta sitten saattoivat olla meidän aikamme viimeiset ”normaalit” vaalit. Vuonna 2019 vaaliväitttelyissä keskityttiin vappusatasiin, hoitajamitoituksiin ja metsien hakkuisiin. Sen jälkeen olemme kohdanneet tappavan ja maailmanlaajuisen viruspandemian, kiihtyvän ilmastonmuutoksen, energiakriisin, käsistä karkaavan inflaation sekä Euroopan suurimman sodan sitten toisen maailmansodan.

Vain vuosi sitten kenellekään ei olisi tullut mieleen miettiä suomalaisten panssarivaunujen lähettämistä Eurooppaan – keskelle kuumaa sotaa. Nyt tämä kysymys on normaalia, jokapäiväistä pohdintaa. Suomalaisten arki on muutamassa vuodessa muuttunut valtavasti.

Kansainvälisten kriisien lisäksi Suomella on oma kansallinen huolenaiheensa: väestö ikääntyy ja valtio velkaantuu. Monien muiden huolenaiheiden rinnalle seuraavissa vaaleissa nousee varmasti isona kysymyksenä hyvinvointivaltion tulevaisuus. Kun rahaa ei riitä kaikkeen, on pakko kysyä missä muodossa hyvinvointivaltio voidaan ylläpitää. Mistä joudutaan leikkaamaan?

Tämä on pysäyttävä ajatus. Koskaan aiemmin Suomen historiassa ei ole tarvinnut käydä näin perustavanlaatuista keskustelua hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Ei ole realistista ajatella, että Suomi voisi jatkaa velkaantumista samalla tavalla kuin tähän asti, jolloin on väkisinkin pakko priorisoida asioita. Tämä tarkoittaa väistämättä sitä, että jostakin on pakko luopua.

Toinen suuri muutos edellisiin vaaleihin on se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikka on viimein palannut juurilleen. Asiantuntijuus on jälleen saanut ansaitsemansa arvostuksen. Tämä on hyvä asia, olkoonkin että muutoksen olisi suonut tapahtuvan viimeistään vuoden 2014 Krimin niemimaan miehityksen yhteydessä.

Koronakriisissä ja Nato-jäsenhakemuksessa kansakunnan yksituumaisuus ja poliittinen yhteisymmärrys löytyi nopeasti yli puoluerajojen. Samaa yhteishenkeä tarvitaan seuraavassa eduskunnassa myös ympäristö-, talous- sekä sote-kysymyksissä. Miten tästä eteenpäin? Kuinka ongelmat ratkaistaan?

Kriisien keskellä ei kaivata turvattomuutta vaan ratkaisuja. Keskinäinen luottamus ja kyky tehdä päätöksiä on aina ollut Suomen vahvuus. Pidetään siitä huolta jatkossakin.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja johtaja Innofactor Oyj:ssä. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Jarno toimii kaupunginvaltuuston puheenjohtajana (Kok.) Espoossa ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu