Kyberomavaraisuus välttämätön Suomelle

Turvallisuusasiat nousevat vahvasti esille presidenttiehdokkaiden puheenvuoroissa. Tämä on hyvä, sillä turvallisuus puhuttaa ja osin huolestuttaa suomalaisia, ja tasavallan presidentti on myös turvallisuudessa vahva suunnannäyttäjä. Erottamaton osa tämän päivän turvallisuutta on digitaalisen ympäristön turvallisuus, kyberturvallisuus. Pidän tärkeänä, että presidenttiehdokkaiden näkemyksiä näissä asioissa nousee esille. Eikä pelkästään uhkien ja riskien näkökulmasta vaan myös kyberturvallisuuden merkityksestä kilpailukykymme edistäjänä. Näiden arvioiden esittämiseen presidenttiehdokkaita kannustan.

On muistettava, että Suomi on yksi maailman digitalisoituneimmista yhteiskunnista ja kansallisella kyberkyvykkyydellä on tulevaisuudessa yhä keskeisempi merkitys kokonaisturvallisuutemme kannalta. Tarvitsemmekin Suomeen nykyistä enemmän poliittis-strategista kyberasioiden tarkastelua ja analyysiä. Kriittisen kybertoimintaympäristön tunnistamiseen yhdistyy ymmärrys kyberomavaraisuudesta.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on nostanut esille kyberomavaraisuuden merkityksen ja sen vahvistamisen. Huomio on tärkeä ja ehdotettu kansallinen kyberomavaraisuusohjelma kannatettava.

Aiemmin tänä vuonna julkistetussa Suomen kyberturvallisuuden nyky- ja tavoitetilasta -tutkimuksessa nostettiin sama kyberomavaraisuuden merkitys esille. Tutkimuksessa todetaan, että kriittisten kybertoimintaympäristön tahojen ja toimintojen tunnistamiseen yhdistyy harkinta kyberomavaraisuudesta eli kyvystä varmistaa kriittisten infrastruktuurien toiminnan ja ylläpidon kannalta riittävä kansallisen omavaraisuuden aste.

On tärkeää, että Suomessa muodostetaan selkeä käsitys siitä, että missä määrin ja miltä osin Suomen tulee olla omavarainen kyberturvallisuusosaamisen ja alan yritysten omistuksen sekä kriittisten kyberturvallisuusratkaisujen suhteen. Tiivistäen sanoen, tietyt kyberturvallisuuden osa-alueet tulee pitää ”omissa kansallisissa käsissä.” Tällöin on esimerkiksi varmistettava ja kehitettävä keinoja kriittisten yritysten ja osaajien ankkuroimiseksi Suomeen. Tässä kokonaisuudessa on myös huomioitava kriittisten tietovarantojen eheydestä ja saatavuudesta huolehtiminen kaikissa turvallisuustilanteissa.

Yhteiskuntamme elintärkeät toiminnat on pystyttävä turvaamaan kaikissa tilanteissa. Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien toiminnasta ja siksi kriittisen infrastruktuurin kyberympäristössä toteutettavia hyökkäyksiä voidaan käyttää poliittisen ja taloudellisen painostuksen välineinä ja vakavassa kriisissä yhtenä vaikuttamiskeinona perinteisten sotilaallisten voimakeinojen ohella.

Suomella on hyvä perinne huoltovarmuuden järjestämisessä. Kyberhuoltovarmuutta ja -omavaraisuutta tulee kehittää osana tätä työtä. Kyberhuoltovarmuuden ja -omavaraisuuden avulla luodaan kyky ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä perustoimintoja väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen toiminnan turvaamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Kyberhuoltovarmuus- ja omavaraisuus edellyttävät ensisijaisesti riittävän kyberosaamisen turvaamista. Riittävä määrä huippuosaajia kyberturvallisuuden eri osa-alueille tarvitaan luomaan tehokasta kansallista kyvykkyyttä. Osaamisen vahvistaminen on keskeinen osa kyberomavaraisuuttamme. Kyberosaamisen ja erityisesti kyberosaajien kouluttaminen nousee yhdeksi hyvin keskeiseksi asiaksi jo lähivuosien aikana. Niin kyberuhkiin varautumisessa kuin digitaalisen kilpailukykymme edistämisessä. On lisäksi huomioitava, että kyberturvalisuus toimialana tarjoaa huomattavan työllisyyden kasvumahdollisuuden, linkittyen vahvasti teknologisiin megatrendeihin, kuten kaiken internetiin, tekoälyyn, robotiikkaan ja massadataan. Kyberturvallisuus-alan työpaikat tulevat lisääntymään lähivuosina merkittävästi ja jo nyt Suomessakin on havaittavissa osaajavajetta.

Kyberomavaraisuuden vahvistamiseen yhdistyy kriittisten yritysten, teknologiaratkaisuiden sekä osaajien ankkuroiminen Suomeen. Samalla mahdollistetaan kansainvälisistä toimijoista riippumaton kyberturvallisuustuotteiden ja -palveluiden suunnittelu-, kehittämis- ja tuotantokyky Suomessa erityisesti turvallisuustoimijoiden käyttöön. Ne kyberturvallisuuden osaamisen, tuotteiden ja palveluiden alueet, joissa emme omaraisuuteen kykene on luotava vahva verkosto luotettavien ulkomaisten yhteistyömaiden ja -kumppanien välille.

Suomen on myös oltava aktiivinen eurooppalaisen kyberturvallisuusomavaraisuuden edistäjä. Kansainvälisesti Euroopan unioni näyttäytyy Suomelle luontevana kansainvälisenä kyberturvallisuusyhteistyön viitekehyksenä. On pidettävä Suomen kannalta myönteisenä kehityssuuntana, että Euroopan unionissa on parhaillaan poliittista halua puolustus- ja turvallisuusyhteistyön vahvistamiseen. Kyberturvallisuuden, ja siihen liittyvän eurooppalaisen kyberomavaraisuuden, yhteistyön kehittämisen voi arvioida olevan tässä hyvin keskeisessä asemassa.

Suomen strateginen tavoite on olla edelläkävijämaa kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa. Kyberomavaraisuuden kehittäminen on erottamaton osa tätä tavoitetta.