Kyberosaajat tämän vuoden trendi

Suomen ja Viron presidenttien uuden vuoden puheissa oli yksi vahva yhteinen teema – turvallisuus. Puheiden perusteella on arvioitavissa, että turvallisuuden varmistamisessa ja vahvistamisessa on Pohjois-Euroopassa edessä kiireinen ja ehkä arvaamatonkin vuosi. Erottamaton osa tätä turvallisuuden kokonaisuutta on digitaalisen maailman turvallisuus, kyberturvallisuus, jonka ison haasteen edessä nyt Suomessa olemme. Maamme turvallisuuden vahvistamiseen tarvitsemme parhaat kyberosaajat yhteiskunnan käyttöön. He ovat tärkeä turvallisuuden trendi.

Tietoverkkorikollisuuden arvioidaan Suomessa seuraavien vuosien aikana muodostuvan fyysisen maailman rikollisuutta merkittävämmäksi. Siis rikoksia tehdään enemmän ja vakavammin verkossa kuin muualla. Poliisi tarvitsee kyberrikollisuuden taisteluun lisää resursseja, uudenlaisia toimintamalleja sekä suurimpana haasteenaan: osaavia ihmisiä. Kuvaavaa nykytilanteesta on parhaillaan käynnissä olevan FBI:n hyvin voimakas rekrytointikampanja Yhdysvalloissa.

Tämän päivän maailmassa ei ole mahdollista rakentaa uskottavaa maanpuolustuskykyä ilman uskottavaa kykyä toimia myös kybertoimintaympäristössä. Tämä on fakta, halusimme tai emme. Maanpuolustustamme kybertoimintaympäristössä tarvitaan vahvistamaan parhaat osaajat. He ovat tärkein voimavara.

Kysymys, jota monessa maassa parhaillaan mietitään, on se, että miten kyberosaajat saadaan mukaan valtiollisen turvallisuuden rakentamiseen? Kyse on yhteiskunnallisen osaamispotentiaalin hyödyntämisestä yhteiskunnan hyväksi, etenkin tilanteessa, jossa valtiolla ei ole mahdollista maksaa samanlaisia palkkoja huippuosaajille kuin yksityisen sektorin yrityksillä.

Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden vahvuus on aina ollut yhdessä tekemisessä – poikkeuksellisen korkeassa kansallisessa tahdossa osallistua maamme turvallisuuden ylläpitämiseen. Tätä tahtoa on nyt osattava hyödyntää kyberturvallisuudessa oikealla tavalla. Suomalaisen kyberosaamisen hyödyntämisessä yleinen asevelvollisuus tarjoaa meille merkittävän vahvuuden verrattuna esimerkiksi ammattiarmeijoihin, joilla on tällä hetkellä isoja haasteita kyberosaajien rekrytoinnissa. Reservissä ja uusissa varusmiehissä on maassamme mittava osaamispotentiaali, joka voidaan saada parhaimmillaan kokonaisuudessaan yhteiskuntamme käyttöön.

Niin sodan kuvan kuin yleisen asevelvollisuuden kehittyessä ajan mukana, on nyt kyettävä luomaan sellaiset tehtävät ja tarvittavat joukkokokonaisuudet, joihin voidaan kyberosaamispotentiaali yhteiskuntamme turvallisuuden hyödyntämiseksi suunnata. Pidän erinomaisena, että puolustusvoimissa parhaillaan pohditaan maanpuolustuksellisesta näkökulmasta kyberpuolustushaaran, -aselajin tai muun kyberjoukon perustamista. Luonnollisesti kannattaa rauhassa miettiä minkälaisia joukkoja, suorituskykyjä ja osaamista tarvitaan, ennen kuin niihin aletaan etsiä sopivia henkilöitä.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään poliisista, kyberrikollisuudesta, puolustusvoimista ja maanpuolustuksellisesta kyberpuolustuksesta. Poliisin ja puolustusvoimien lisäksi voi kysyä, että onko Suomessa ylipäänsä hallinnonalaa tai instituutiota, jota kyberturvallisuuden voimistuva trendi ei koskisi? Vastaus on selkeä: Ei ole. Kyse onkin kyberosaajien laajemmasta hyödyntämisestä yhteiskuntamme turvallisuudessa. Tarvitsemme ”kyberosaajarekisterin”, jonka luomiseen yleinen asevelvollisuus antaa toimivan kanavan. Pienen maan on pakko maksimoida osaamisensa hyödyntäminen.

Mallia voidaan ottaa Israelista, jossa lahjakkaita kyberosaajia kartoitetaan jo yläasteiästä alkaen. Parhaimmiksi ja soveliaimmiksi arvioidut nuoret saavat testien jälkeen kutsun suorittamaan varusmiespalvelustaan 8200-kyberyksikköön, jossa he palvelevat oppia saaden ja osaamistaan jakaen. Varusmiespalveluksen jälkeen nämä osaajat rekisteröidään ja heidät ”päästetään” töihin asevoimien ulkopuolelle. Suurin osa heistä suuntautuu yksityisen sektorin palvelukseen. Maanpuolustustahtoisina nämä kyberosaajat tukevat Israelin turvallisuusviranomaisia sekä yhteiskuntaa eri tavoin varusmiespalveluksensa jälkeen ja ovat valmiita antamaan osaamistaan yhteiskunnan käyttöön. Osaamisrekisteriä päivitetään aktiivisesti. Kyberosaajat myös kutsutaan säännöllisesti kertausharjoituksiin, joissa nämä eri yrityksissä ja muissa ”mielenkiintoisissa paikoissa” työskentelevät osaajat tuovat viimeisimmän osaamisensa ja tietonsa yhteiskunnan käyttöön. Systemaattinen osaamisen hyödyntäminen on yksi keskeinen syy siihen, että Israel on yksi maailman viidestä kyvykkäimmistä kybervaltioista.

Yksi ero Israelilla ja Suomella yleisessä asevelvollisuudessa on. Israelissa myös naiset kuuluvat yleisen asevelvollisuuden piiriin, ja 8200-kyberyksikössä palvelevista varusmiehistä lähes puolet onkin naisia. Tällöin voidaan puhua koko yhteiskunnan, molempien sukupuolien, osaamispotentiaalin hyödyntämisestä.

Suomessa on aloitettava järjestelmällinen kyberosaajien kartoitus, ja pyrittävä valjastamaan heidän osaamisensa nykyistä tehokkaammin yhteiskunnan käyttöön. Kyse ei ole kyberturvallisuuden militarisoinnista tai valtiollisen valvonnan lisäämisestä. Kyse on isänmaallisten suomalaisten sitouttamisesta mukaan yhteiskuntamme turvallisuuden vahvistamiseen. Kyberosaajien hyödyntämisellä saadaan luultavimmin myös aktivoitua sellaisia nuoria mukaan, joita ei muuten varusmiespalveluksessa näkyisi. Uskon itse, että maanpuolustustahtoa ja maamme turvallisuuden rakentamisen halua huippuhakkereista löytyy siinä missä muiltakin. Kyse on siitä, miten nämä huippuosaajat löydetään ja miten heille kyetään osoittamaan mielenkiintoinen sekä heidän osaamistaan arvostava tehtävä. Tällöin he ovat tärkeänä osana vahvistamassa maamme turvallisuutta.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu