Kyberrauhanvälitys kansainvälisen politiikan ytimeen

Viimeistään Joe Bidenin hiljattainen Euroopan-vierailu sekä tapaaminen presidentti Putinin kanssa nostivat kyberasiat kansainvälisen politiikanteon sekä huippukokouksien agendojen ytimeen. Kyberasiat, tai paremminkin kyberpolitiikka, on tänä päivänä erottamaton osa niin maailmanpolitiikkaa sekä valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kansallisen suvereniteetin turvaamista. Teknologian kehittyessä sekä digitalisaation syventyessä voi arvioida, että kyberpolitiikan merkitys tulee tällä vuosikymmenellä huomattavasti kasvamaan nykyisestä. Nyt jos koskaan olisi tarve globaalille kyberrauhanvälitykselle ennen kuin kybermaailman vakavampi eskalaatio todella tapahtuu.

Brysselissä järjestetyssä Naton huippukokouksessa käsiteltävien asioiden painotus poikkesi edellisen, vuonna 2019 järjestetyn Naton huippukokouksen painotuksista. Naton julkilausumassa huolenaiheina korostuivat ilmastonmuutos ja kyberturvallisuus. Myös Kiinan kasvava vaikutusvalta määriteltiin julkilausumassa ensimmäistä kertaa huolenaiheeksi jäsenmaille.

Naton julkilausumassa kyberturvallisuus korostuu vahvasti, ja kyber-sana mainitaankin julkilausumassa yhteensä 25 kertaa. Julkilausumassa todetaan myös, että Nato-maihin kohdistuneiden kyberuhkien määrä on kasvanut merkittävästi, ja että uhkat ovat luonteeltaan vakavia. Merkittävin yksittäinen kohta julkilausumassa käsitteli linjausta Naton 5. artiklaan. Julkilausumassa todetaan jäsenmaiden tukeneen linjausta, jonka mukaan kyberhyökkäykset voidaan jatkossa rinnastaa aseelliseen hyökkäykseen. Näin on tosin linjattu aiemminkin, mutta nyt artikla 5:n voi aktivoida myös yhden merkittävän kyberhyökkäyksen lisäksi toistuvat vihamieliset kybertoimet. Tällä viitataan Venäjän ja Kiinan jatkuvaan ja lisääntyvään aktiivisuuteen kybermaailmassa. Punaista linjaa halutaan Natossa linjata uudelleen ja samalla luoda pelotetta.

Kyberhyökkäysten lisäksi Nato lisäksi huippukokouksessa ensimmäisen kerran myös avaruuden toimintaympäristökseen todeten , että avaruudessa tapahtuva hyökkäys esimerkiksi satelliitteja kohtaan voisi olla syy yhteistä puolustusta koskevan 5. artiklan käyttämiselle. Jatkossa yksittäinen kyberhyökkäys tai jatkuva vihamielinen kybertoiminta tai avaruudessa tapahtunut hyökkäys voi johtaa sotilasliiton 5. artiklan käyttöönottoon, joka velvoittaa muita jäsenmaita puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata. Tällaisia hyökkäyksiä tullaan tarkastelemaan tapauskohtaisesti, mutta sotilaallinen väliintulo ja jopa sodan eskalaatio ei ole poissuljettu vaihtoehto.

Edellä mainittujen linjausten ulkopuolella kyberturvallisuutta käsitellään NATO:n julkilausumassa varsin yleisesti, mutta se myös linkittyy useassa kohdassa vahvasti Venäjään. Lausunnossa esimerkiksi kerrotaan Venäjän aggressiivisen toiminnan olevan riski euroatlanttiselle turvallisuudelle ja Venäjän toteuttavan yhä enemmän hybridivaikuttamista Nato-maita vastaan. Julkilausuman mukaan tällaista vaikuttamista on esimerkiksi puuttuminen jäsenmaiden vaaleihin, poliittinen- ja taloudellinen painostaminen, disinformaatiokampanjat, kyberhyökkäykset sekä puuttumattomuus maassa toimivien kyberrikollisten toimintaan. Julkilausuman mukaan Nato pyrkii kehittämään jäsenmaidensa kyberturvallisuutta ja kriittisen infrastruktuurin puolustusta erityisesti kyberhyökkäysten varalta.

Kyberturvallisuuden asiat olivat esillä myös Bidenin ja Putinin tapaamisessa. Biden toi tapaamisessa esille kuudentoista kohdan listan kriittisen infrastruktuurin kohteista, jotka tulee jättää rauhaan kyberhyökkäyksiltä. Bidenin yksi vahva viesti Putinille myös oli, että Venäjän mahdollisiin kyberiskuihin tullaan vastaisuudessa vastaamaan. Presidentit keskustelivat myös muista kyberpolitiikan asioista ja sopivat kyberkeskusteluiden jatkamisesta. Nämä keskustelut – ja sen pohjalta syntyvät toimenpiteet – ovat erittäin tärkeitä koko maailmalle. Maat ovat kyberturvallisuuden suhteen tällä hetkellä eräänlaisessa strategisessa tienristeyksessä, jossa on liikuttava varoen, sillä tilanne voi helpostikin eskaloitua hyvin ikäviksi toimiksi niin kyber- kuin fyysisessä maailmassa.

Niin Naton huippukokouksen linjaukset kuin Biden-Putin tapaamisen linjaukset korostavat kyberpolitiikan merkityksen kasvamisen lisäksi laajemminkin tienristeyksessä olemista koko digitalisoituvassa ja teknologiariippuvaisemmassa maailmassa. Erityisesti suurvaltojen välisen luottamuksen puute kyberpolitiikassa on yksi isoimmista ongelmista ja riski eskalaatioille. Kyberuhkista ja kybersodasta puhutaan paljon, mutta nyt on aika siirtää keskustelu kyberrauhaan ja sen mukaisten kansainvälisten suhteiden sekä normien rakentamiseen. Tälle on koko maailman vakauden kannalta nykyhetkessä merkittävä tarve. Suomen rauhanvälittämisen perinteelle tässä on ainutlaatuinen mahdollisuus.

+1
JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu