Kyse on vakavasta asiasta

Suomalaiset ovat poikkeuksellisen maanpuolustustahtoinen kansa – tavalla, josta monien maiden asevoimien johto ja poliittiset päättäjät voivat vain haaveilla. Nyt tätä kansakuntamme yhtä keskeisintä arvoa koetellaan kovalla tavalla. Ei ulkopuolisen uhkan vaan poliittisen epärehellisyyden ja kyseenalaisten toimintatapojen takia. Kyse on vakavasta asiasta.

Professorien Daron Acemoglun ja James A. Robinsonin erinomaisessa ”Why Nations Fail” -uutuuskirjassa päädytään johtopäätökseen, että ne kansakunnat, joilla ei ole toimivia valtiollisia instituutioita, ovat hyvin taipuvaisia epäonnistumaan myös kansakuntina. Ja kaiken toiminnan perustana on ihmisten luottamus instituutioiden tapaan toimia oikein ja järkevästi. Tämänkaltaista luottamusta ei Suomen puolustusvoimauudistuksella ole tällä hetkellä takanaan.

Epäluottamus johtuu on kahdesta asiasta. Ensinnäkin puolustusministeri Stefan Wallin ei ole puhunut totta puolustusvoimauudistuksessa, etenkin Uudenmaan Prikaatin kohtalon osalta, esitettyjen toimenpiteiden todellisista syistä. Virheellistä tietoa on annettu sekä eduskunnalle että maanpuolustustahtoisille suomalaisille. Surullisinta tämä valehtelu on sekä suomalaiselle parlamentaaristiselle järjestelmälle että niille tuhansille puolustusvoimissa palveleville miehille ja naisille, joita uudistus läheisimmin koskee.

Toki ministerin pitää antaa poliittista ohjausta sotilaille, mutta näin laaja puolustusvoimauudistus ei ole yhden ministerin, ei edes puolustusministerin, oma asia. Näin asia on julkisuudessa esitettykin, kun sekä presidentti Halonen että pääministeri Katainen totesivat luottaneensa puolustusvoimauudistuksessa ainoastaan maanpuolustuksen asiantuntijoiden esittämiin ratkaisuihin ja ettei päätöksiä tehty ”aluepolitiikan tai minkään muunkaan politiikan perusteella.” Vakava kysymys tässä yhteydessä kuuluukin: Tiesivätkö presidentti ja hallitus puolustusvoimauudistusta koskevia päätöksiä tehdessään Wallinin poliittisesta vaikuttamisesta? Jos tiesivät, miksi he perustelivat uudistusta ilman viittausta Wallinin poliittiseen vaikuttamiseen? Tai jolleivat tienneet, niin miksi heille ei tästä poliittisesta ohjauksesta kerrottu? Joka tapauksessa tässäkin on kyse vakavasta asiasta, mikä tulee selvittää perusteellisesti.

Toinen puolustusvoimauudistuksessa epäluottamusta nostattava asia on se, että uudistuksessa on suoraan siirrytty esittämään rakenneratkaisuja (kuten varuskuntien lakkauttamisia ja henkilöstön irtisanomisia). Ratkaisut on tehty ilman että uudistustarpeita on sidottu turvallisuusympäristöanalyysiin tai arviointeihin siitä, että minkälaisia puolustusvoimia ja puolustusvoimien suorituskykyjä Suomi lähitulevaisuudessa tarvitsee – ja mihin tehtäviin? Tuntuu hyvin erikoiselta, että turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko tehdään ja käsitellään vasta uudistuspäätösten naulaamisen jälkeen. Loogisesti ajatellen järjestyksen pitäisi olla päinvastainen.

Pöytä pitää nyt puolustusministeriä myöten puhdistaa, ja pyrkiä palauttamaan menetetty luottamus kaikin mahdollisin keinoin puolustuspoliittiseen päätöksentekoon. Muuten suomalaiseen yhteiskuntaan annetaan maanpuolustusasioiden hoitamisesta hyvin vääränlainen signaali. Uudenmaan Prikaati sinällään on kokonaisuuden kannalta toissijainen asia – puolustusvoimien rakennemuutos ei tule onnistumaan, jollei suomalaisilla ole luottamusta johtajiinsa. Nyt ilmenneet toimintatavat eivät saa juurtua suomalaiseen yhteiskuntaan eivätkä tapaan, jolla Suomessa päätöksiä tehdään.

Puolustusvoimauudistuksessa on välttämätöntä palata askel taaksepäin, ja avata uudistuksen tarpeet sekä perusteet – rehellisesti. Vasta sitten on päätösten aika.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu