Lähi-idän konflikti ei välttämättä eskaloidu – mikäli järki voittaa tunteen

Iranin viimeöiset iskut Israeliin ovat historiallisia. Panokset ovat valtavat ja uhkakuvia on helppo maalata, mutta jos pitkä lista asioita menee maaliin oikealla tavalla ja oikeaan aikaan, eskalaatio on – ainakin teoriassa – mahdollista välttää.

Vaikka Iranin tukemat Hizbollah ja Hamas ovat iskeneet Israeliin monta kertaa, Iran itse ei ole koskaan tätä kynnystä ylittänyt. Ennennäkemättömän hyökkäyksen seurauksena Israel kutsui koolle YK:n turvallisuusneuvoston ja tämänhetkinen puheenjohtajamaa Italia kutsui koolle G7-maat.

Jos tilanne eskaloituu, sen vaikutukset näkyvät useammalla eri mantereella. Mikäli konflikti laajenisi useampaan maahan Lähi-idässä, se todennäköisesti myös aktivoisi sekä uusia että vanhoja ääriliikkeitä alueellisesti, mutta myös näiden nukkuvia soluja länsimaissa. Yhdysvallat puolestaan on toistanut kumppanuutensa ja tukensa Israelille, jolloin se joutuisi kriisitilanteessa sitomaan resurssejaan alueelle. Tämä taas siirtäisi amerikkalaisten huomiota pois muun muassa Ukrainasta ja Taiwanista, mikä lisäisi epävakautta Itä-Euroopassa ja Itä-Aasiassa. Puhumattakaan kymmenistä ellei sadoista miljoonista pakolaisista, joita rauhallisemmissa oloissa elävien maiden pitäisi valmistautua ottamaan vastaan.

Vaikka otsikot ovat nyt voittopuolisesti uhkakuvia tulvillaan, on tilanteessa kuitenkin monta sellaista tekijää, jotka antavat toivoa.

Ensinnäkin Iranin valitsemat kohteet olivat sellaisia kuin länsimaiset tiedustelupalvelut olivat ennustaneetkin: niiden tarkoitus ei ollut tehdä suurta vahinkoa. Lisäksi lähes kaikki ohjukset ja lennokit ammuttiin alas, mikä taas kertoo määrän olleen sellainen, että Israelin arveltiin pystyvän pudottamaan ne liittolaistensa avulla. Tässä on ensimmäinen avain liennytykseen: Iran voi sanoa kostaneensa Syyrian suurlähetystöiskun, Israel voi sanoa torjuneensa Teheranin hyökkäyksen. Molemmilla on mahdollisuus diplomaattiseen jatkoratkaisuun ilman, että kumpikaan menettää kasvojaan.

Toinen maltillisen ratkaisun puolesta puhuva fakta on, että presidentti Joe Biden on julkisesti ilmoittanut tavoittelevansa diplomaattista lopputulosta G7-maiden kokouksessa. Vaikka Yhdysvallat onkin Israelin liittolainen, se on myös ilmoittanut ettei tukisi Israelia hyökkäyksessä Iraniin. Osapuolet tuntuvat tasapainoilevan edes jonkilaisessa keskusteluyhteydessä, olkoonkin että se on niin löyhää kuin mahdollista. Jonkinasteisesta ennakkovaroituksesta kielii myös se, että Irak ja Jordania osasivat sulkea ilmatilansa hyökkäyksen ajaksi.

Kolmas vakauttava tekijä on pragmaattinen. Vaikka pääministeri Benjamin Netanjahu on julkisissa ulostuloissaan hyvin ehdoton, Israel tuskin haluaa käydä sotaa useammalla rintamalla. Sen naapurit ovat kehittyneet sitten puolen vuosisadan takaisten kuuden päivän sodan ja Jom Kippur -sodan, ja tällä kertaa yhtenä näyttämönä ovat myös alueet Israelin rajojen sisällä.

Neljänneksi YK:n turvallisuusneuvosto on Israelin koollekutsuma. Se tarkoittaa, että Israel tuskin päättää jatkotoimista ennen kansainvälistä neuvonpitoa. Israel myös tietää, että sen sympatiapisteet maailmalla ovat laskussa osittain Gazan sodan takia, osittain pääministeri Netanjahun toimien takia. Todennäköisesti Israelia tullaan voimakkaasti kehottamaan diplomaattiseen ratkaisuun, eikä Israel halua kokeilla, säilyykö EU:n tuki sille yhtenäisenä mikäli se hyökkää Iraniin.

Useampi asia tällä hetkellä puoltaa rauhanomaista ratkaisua. Reunaehtoja toki on: asiat monimutkaistuvat, jos Israel hyökkää Iraniin tai Iran iskee amerikkalaiskohteisiin.

Yhtenä merkittävimpänä tekijänä ovat lopulta kaikki ne länsimaat, jotka toivovat rauhaa Eurooppaan. Iranin iskujen myötä Ukrainan tukipaketti Yhdysvaltojen kongressissa saattaa nytkähtää eteenpäin, sillä se on kytköksissä Israelin tukipakettiin. Eurooppa taas on riippuvainen Yhdysvaltojen tuesta Ukrainalle. Euroopan etu on siksi mahdollisimman vakaa Lähi-itä, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle etenee myös jatkossa. Siksi Israelin kannattaa nyt pidättäytyä tuhoisasta hyökkäyksestä Iraniin – jos se haluaa pitää länsimaiset liittolaisensa tyytyväisinä.

Lisäksi taustalla on pieni pelko öljykriisistä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Suuressa kuvassa monella on siis intressi ylläpitää Lähi-idän tilanne hallinnassa. Suurien tunteiden keskellä toivotaan, että viime kädessä järki voittaa.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu