Luomme digitaalista turvallisuuskulttuuria

Uutiset uusista teknologisista innovaatioista ovat arkipäivää. Teknologiaa kehitetään nyt nopeammin ja radikaalimmin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa aiemmin. Samalla huomio teknologian kehityksen turvallisuudesta nousee yhä useammin esille. Aiheellisesti.

Etiikka on ymmärrettävä turvallisuuden perustana. Kun maailman arvioidaan muuttuvan teknologian kehityksen myötä merkittävästi seuraavan 20 vuoden aikana, on aiheellista kysyä, että kenellä on visio ja vastuu turvallisuuden kehittämisestä samassa muutosnopeudessa? Tärkeimmät turvallisuuden kysymykset eivät välttämättä koske teknologiaa vaan ihmisyyttä.

Teknologian kehityksessä on huomioitava sekä turvallisuuden pysyvät että myös muuttuvat tekijät. Maslowin tarvehierarkiassa turvallisuus ilmenee ihmisen toiseksi tärkeimpänä tarpeena, heti fysiologisten tarpeiden jälkeen. Turvallisuus on myös digitaalisessa toimintaympäristössä ymmärrettävä perustarpeena, jonka ”päälle” muita tarpeita rakennetaan. Tämä turvallisuuden lähtökohta säilyy pysyvänä myös jatkossa.

Käytännössä turvallisuuden voidaan nähdä koostuvan neljästä eri osa-alueesta, ja turvallisuutta kehitettäessä on kiinnitettävä huomio kaikkiin näihin osa-alueiseen. Ensiksi, turvallisuus on todellisuutta, ja todellisuutta muuttamalla (esimerkiksi parantamalla turvaominaisuuksia teknologisissa ratkaisuissa) voidaan myös turvallisuutta vahvistaa. Toiseksi, turvallisuus on aina ihmisen subjektiivinen tunne. Turvallisuuden tunteen, ihmisen kognitiivisen tunteen, merkityksen voi arvioida korostuvan digitalisoitumisen edetessä ja informaatiokanavien lisääntyessä. Arvioidaankin, että kybermaailman suurimmat taistelut tullaan seuraavalla vuosikymmenellä käymään ihmisten mielistä. Kolmanneksi, turvallisuudessa on aina kyse sietokyvystä. Täydellisen turvallisuuden ollessa mahdoton olotila, korostuu kyky sietää erilaisia häiriö- ja poikkeustilanteita. Neljänneksi, turvallisuus on aina myös kulttuurinen asia, ja kuten tiedämme, kulttuuri muuttuu hitaasti. Elämmekin parhaillaan digitaalisen ja teknologisen turvallisuuskulttuurin muutoksen alkumetreillä, ja juuri siksi strategisen ymmärryksen ja oikeiden arvojen edistäminen korostuvat turvallisuuskulttuurin luomisessa.

Kyberturvallisuuden, jota voi hieman populistisesti kutsua digitaalisen ja sähköisen ympäristön turvallisuudeksi, nykykulttuurissa ilmentyy vahva uhka- ja teknologiapainotteisuus. Keskustelu on keskittynyt pitkälti uhkiin ja turvallisuuden parantamiseen teknologisten ratkaisuiden kautta. Hiljalleen ymmärrys on kuitenkin siirtymässä korostamaan turvallisuutta mahdollistajana: kun turvallisuudesta huolehditaan, se mahdollistaa digitalisaation ja teknologisten innovaatioiden hyötyjen täysimääräisen hyödyntämisen. Samalla – onneksi – digitaalisen turvallisuuden kulttuuri on hiljalleen siirtymässä kontrolli- ja teknologiakeskeisyydestä ihmiskeskeiseksi turvallisuudeksi, jossa ihmisen osaaminen ja käyttäytyminen nähdään turvallisuuden rakentamisen lähtökohdaksi.

Yksinkertaisimmillaan kehitys näyttäytyy kyberturvallisuuden ymmärtämisen kansalaistaitona nyky-yhteiskunnissa, arjen turvallisuutena ja alan osaamisen vahvana kehittämisenä. Jatkossa ihmistieteiden merkitys teknologian kehityksessä ja turvallisuudessa tulee yhä tärkeämmäksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi teknologian kehittäjiltä lisääntyvää tarvetta ymmärtää ihmisten ajattelumalleja, käyttäytymistä ja päätöksentekoprosesseja.

Teknologian kehityksessä turvallisuuden ei tarvitse olla ylikorostettu asia, mutta turvallisuus on ymmärrettävä kehityksessä välttämättömyydeksi. Turvallisuus tulee kehityksessä huomioida ”ensimmäisestä päivästä alkaen” ja erottamana osana innovaatioiden kehittämistä. Esimerkiksi markkinoille kiihtyvällä vauhdilla ilmestyvissä ja yhä mielikuvituksellisemmissa IoT-laitteissa turvallisuus on parhaillaan valitettavan usein huomioitu heikosti, tai ei ollenkaan. Kuluttajina meidän on vaadittava enemmän turvallisuusnäkökohtien huomioonottamista, kun esimerkiksi hankimme älytelevisioita, älylamppuja tai älyitkuhälyttimiä. Tällöin valmistajien on pakko kiinnittää enemmän huomiota älytuotteidensa turvallisuuteen, jossa turvallisuuden ei tarvitse olla käyttäjäystävällisyyttä poissulkeva este.

Turvallisuus ei saa olla ”päälle liimattu” asia, vaan sen on oltava sisäänrakennettuna kaikkiin rakenteisiin, laitteisiin, palveluihin ja järjestelmiin, joita nyt kiihtyvällä vauhdilla olemme luomassa. Tällöin turvallisuus näyttäytyy eettisesti kestävänä sekä mahdollistajana, ja luottamuksemme teknologian kehitykseen ja sen positiivisiin vaikutuksiin säilyy.