Luottamus luo turvallisuutta

Teimme laajan tutkimuksen selvittääksemme suomalaisten nuorten turvallisuuskäsityksiä. Nuorten näkemyksiä kannattaa pysähtyä miettimään, sillä nuorissa on Suomen ja siten myös turvallisuutemme tulevaisuus. Nuorten esille nostamat huolenaiheet on nähtävä mahdollisuutena, kunhan osaamme niistä ajatella ja puhua sivistyneesti sekä pyrkiä käytännön toimenpitein vahvistamaan turvallisuuttamme.

Monet nuorten näkemykset yllättävät, ja huolestuttavat. Vaikka nuoret arvioivat niin henkilökohtaisen kuin Suomen valtiollisen turvallisuuden tällä hetkellä varsin hyväksi, näyttäytyy tulevaisuus pessimistisenä. Nuoret arvioivat turvallisuuden Suomessa heikkenevän. Keskeisinä syinä turvallisuuden heikkenemiselle ovat epävarmuus omasta arkielämästä ja taloudesta sekä yhteiskunnan sisäisen epäluottamuksen lisääntyminen.

Huomionarvoista on, ettei nuorten turvallisuusajattelu ole ensisijaisesti uhkalähtöistä. Turvallisuus itsessään näyttäytyy nuorille olotilana, joka on vahvimmillaan silloin, kun siitä ei erityisemmin tarvitse välittää tai huolehtia. Vain pieni osa nuorten turvallisuusmäärittelyissä liittyi turvallisuusuhkiin. Nuorille turvallisuus määrittyy oman lähipiirin kokemisesta turvallisena, yhteiskunnan sisäisen oikeudenmukaisuuden ja toimivuuden varmistamisesta sekä luottamuksesta turvallisuutta tuottaviin instituutioihin.

On tärkeää kiinnittää huomio myös siihen, mistä nuoret eivät turvallisuuden yhteydessä puhu. Uskontoa ja kirkkoa ei tuotu esille turvallisuuden yhteydessä, mitä voi pitää hieman yllättävänä. Onhan Suomessa totuttu usein toistamaan konservatiivisia arvoja kuvaavaa iskulausetta ”koti, uskonto ja isänmaa”.

Yllättävä tutkimustulos on, että nuoret kokivat eri puolilla Suomea turvallisuuden eri tavoin. Se mikä koettiin uhaksi itselle ja Suomelle riippuu siitä, missä päin Suomea nuori asuu. Esimerkiksi itäsuomalaisia nuoria huolestuttaa eniten Venäjä, länsisuomalaisia terrorismi ja maahanmuutto. Heikoin turvallisuuden tunne henkilökohtaisesta turvallisuudesta on pääkaupunkiseudulla asuvilla nuorilla. Pohjoissuomalaisia nuoria puolestaan huolestuttaa turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin, yhdenvertainen saatavuus eri puolilla Suomea. Kun Suomella on yksi yhteinen uhkakuva, niin tutkimuksemme mukaan Suomella pitäisi olla erilaisia uhkakuvapainotuksia riippuen siitä, mistä Suomen kolkasta puhutaan.

Nuorten mielestä keskeisin Suomen turvallisuuden uhka ei tulevaisuudessa tule ensisijaisesti Suomen rajojen ulkopuolelta vaan Suomen sisältä. Tämä on mielenkiintoinen näkemys nuorilta, sillä me vanhemmat olemme tottuneet ajattelemaan uhkia valtiokeskeisesti ja Suomen ulkopuolelta tuleviksi. Nuoret perustelevat näkemystään sisäisistä uhkista sillä, että eriarvoistuminen ja epäluottamus tulevat nuorten mielestä Suomessa voimistumaan. Tämä kehitys johtaa epävakaampaan yhteiskuntaan, heikompaan demokratiaan ja keskinäiseen eripuraisuuteen, jotka niin yhdessä kuin erikseen heikentävät turvallisuutta.

Kuten juuri julkaistussa Sisäisen turvallisuuden strategiassa hyvin todetaan: Kansalaisten yhdenvertaisuus on Suomen voimavara ja yhteiskuntaa koossapitävä voima.

Kaikkein tärkeimpinä turvallisuuden kannalta säilytettävinä ja vahvistettavina asioina nuoret korostavatkin tasavertaisuutta ja luottamusta. Nuorille Suomen turvallisuus ja sen tulevaisuus ovat vahvasti yhteydessä luottamukseen – niin toisiin ihmisiin, turvallisuusviranomaisiin, yhteiskunnan rakenteisiin kuin poliittisiin päättäjiin. Koheesion ja yhtenäisyyden säilyttäminen on nuorten toiveissa. Suomi halutaan säilyttää ja vahvistaa luottamusyhteiskuntana. Esimerkiksi puolustusvoimat on Suomessa instituutio, jossa valtaetäisyys ihmisten kesken on pieni, mikä on lisännyt yhteisöllisyyttä, koheesiota ja luottamusta. Toisaalta nuoret naiset lähettävät tutkimuksessa vahvan viestin: nuorille naisille tulisi olla enemmän erilaisia kanavia osallistua yhteiskunnan turvallisuuden tuottamiseen.

Asioista, jotka edistävät tasa-arvoa, yhtenäisyyttä ja luottamusta yhteiskunnassa, tulisi pitää Suomessa erityisen hyvää huolta. Tämän turvallisuusviestin nuoret lähettävät. Luottamuksen kehittymisen suunta on Suomen turvallisuuden kannalta oleellisin kysymys.

Tutkimuksesta ja sen vaikutuksista on kirjoitettu kirja:
Jarno Limnéll & Jari Rantapelkonen, ”Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus” (Docendo 2017)

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu