Maailman turvallisuushaasteet vyöryvät myös Suomeen

Maailman talousfoorumin vuosittain ilmestyvä Globaalit Riskit -raportti on vakiinnuttanut paikkansa turvallisuusarvioissa. Viime viikolla ilmestynyt uusin raportti on jälleen mielenkiintoista luettavaa ja painotuksiltaan erilainen kuin koskaan aikaisemmin 15-vuotisen historiansa aikana. Riskiarviot on syytä huomioida myös meillä Suomessa.

Uhkia ja riskejä ennustettaessa on hyvä muistaa, että kyse on tulevaisuudesta. Vasta uhkan toteutuminen osoittaa sen todellisuuden. Toisaalta, mitä paremmin osaamme ennalta arvioida uhkia ja varautua niihin, sitä pienempi on uhkan toteutumisen todennäköisyys sekä vaikuttavuus.

Mikä meitä maapallon ihmisiä ensisijaisesti uhkaa tänä vuonna ja tällä vuosikymmenellä? Maailman talousfoorumin arvion mukaan ensisijaisesti ilmastoon ja ympäristöön liittyvät asiat, jotka valtaavat raportissa todennäköisimpien riskien viisi kärkisijaa. Ensimmäistä kertaa raporttien 15-vuotisessa jatkumossa. Painotus on voimakas. Eräänlainen ”hätähuuto” ympäristön puolesta verrattuna aikaisempiin raportteihin. Voimallisimmin nostetaan esille ilmaston ääri-ilmiöt, ilmastonmuutoksen torjumisen epäonnistuminen sekä ihmisen vastuuton toiminta, kuten ympäristörikokset.

On selvää, ettei yksikään valtio voi vastata ilmastoon ja luontoon liittyviin uhkiin – tai ratkaista niitä – yksin. Maailman maiden hallituksilta vaaditaan nyt yhteistyötä ympäristöriskeihin vastaamisessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä tämä näyttää olevan haasteellista.

Ympäristöön ja ilmastoon liittyvät riskit on yhdistettävä – myös Suomessa – eri aikajänteillä tehtäviin turvallisuuspoliittisiin arvioihin ja päätöksiin. Esimerkiksi ilmastonmuutoksella on monia suoria ja epäsuoria turvallisuusvaikutuksia vesikriiseineen, jäätiköiden sulamisineen ja muuttoliikkeineen. Merkittävät muutokset luonnossa, ympäristössä ja säässä käynnistävät ja voimistavat erilaisia kriisejä.

Talousfoorumin raporttia lukiessa huomio kiinnittyy yksittäisten uhkatekijöiden sijasta uhkien lisääntyneeseen keskinäiseen vuorovaikutukseen. Yksinkertaistaen sanoen, on ymmärrettävä yhä paremmin turvallisuuden kokonaisuutta, ei vain yksittäisten uhkatekijöiden ilmenemistä. Eri tekijöiden ja ilmiöiden yhä vahvempi keskinäinen vuorovaikutus on yksi aikamme trendi, mikä tekee turvallisuusympäristön aiempaa monimutkaisemmaksi ja vaikeammin ennustettavaksi. Kokonaisuutta on kuitenkin välttämätöntä pyrkiä ymmärtämään ja tähän on syytä panostaa Suomessakin tehtävissä riskiarvioissa. Kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu myös tässä asiassa.

Riskien globaali luonne nousee esille muissakin Talousfoorumin raportin painottamissa riskeissä. Erityyppiset kyberuhkat (kuten datavarkaudet ja informaatioinfrastruktuurin romahdus), ydinaseet, taloudellinen vastakkaisasettelu, tartuntataudit, nopeasti kehittyvä teknologia ja luottamuksen heikentyminen mediaan eivät riskeinä välitä juurikaan valtioiden rajoista vaan korostavat kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Tässä kehityksessä ja riskien hallinnassa Suomi on vahvasti osallisena, halusimme sitä tai emme. Vain vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan menestyksellisesti vastata aikamme keskeisimpiin turvallisuusriskeihin.