Merikaapelit internetin selkärankana – uhkineen ja mahdollisuuksineen

Päivälleen 105 vuotta sitten, ensimmäisen maailmansodan ensimmäisellä viikolla, Iso-Britannia teki merkittävän ratkaisun. Se katkaisi viisi Englannin kanaalin pohjassa kulkenutta merikaapelia. Toimenpiteellä Iso-Britannia katkaisi Saksan suorat viestintäyhteydet Euroopan ulkopuolelle, erityisesti Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Toimenpide avasi myös brittien tiedustelulle uusia mahdollisuuksia – kaappaamaan (ja purkamaan) saksalaisten salattuja sähkösanomia. Merkittävimpänä niin sanottu Zimmermannin sähke, jolla Saksa pyrki saamaan Meksikon liittymään sotaan ja aloittamaan sotatoimet Yhdysvaltoja vastaan. Suorien merikaapeliyhteyksien puuttuessa britit kaappasivat sähkeen ja toimittivat sen Yhdysvalloille. Amerikkalaiset raivostuivat, päättivät julistaa sodan Saksalle ja lähettää joukkojaan Eurooppaan. Lopputuloksen tiedämme.

Merikaapelien turvallisuuspoliittinen, geopoliittinen sekä kaupallinen merkitys on tänä päivänä merkittävästi suurempi kuin sata vuotta sitten. Kyse on internetin selkärangasta.

Helposti unohdamme, että lähes koko maailman tietoliikenne – kuten sähköpostit ja Skype-puhelut – kulkevat fyysisiä merikaapeleita pitkin. Fyysiset kaapelit niin maalla kuin meressä mahdollistavat digitaalisten yhteiskuntien toiminnan ja globaalin tietoliikenteen. Ilman näitä kaapeleita yhteiskuntamme ja arkipäivämme olisi kovin erilainen. Data ei kulje pilvessä vaan meressä.

Datan arvo maailmassa kasvaa ja se on yhä tärkeämpi geopoliittinen resurssi. Voi jopa sanoa, että se joka omistaa datan ja internetin infrastruktuurin, omistaa tulevaisuudessa maailman. Samanaikaisesti elämme voimakkaan datan määrän kasvun keskellä, kun lähes kaikkea ollaan digitalisoimassa ja yhdistämässä internetiin. Tiedonsiirron tarve tulee arvioiden mukaan kasvamaan monikymmenkertaiseksi seuraavan kymmen vuoden kuluessa. Yhteiskunnille ja yrityksille data ja toimiva tietoliikenne näyttäytyvät keskeisenä taloudellisen kasvun raaka-aineena. Datan määrän kasvun ja arvon kasvaessa, merkitsee se yhä suuremman huomion kiinnittämistä dataa globaalisti kuljettaviin merikaapeleihin. Maailman kartalla geopoliittisesti näitä datavirtoja sekä niiden reittejä voi verrata globaaliin meriliikenteeseen – ja datayhteyksien merkitys kasvaa jatkuvasti. Merikaapelien maantieteellinen sijainti – ja mahdollinen haavoittuvuus – on muodostumassa yhä keskeisemmiksi niin kansainvälisen politiikan kuin kauppa- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiksi.

Vuosien 2016-2020 aikana on suunniteltu rakennettavan noin 100 uutta merikaapelia. Tällä hetkellä kaapeleita on noin 400. Myös vaatimukset tiedonsiirron nopeuden kasvattamiselle lisääntyvät – muun muassa finanssimaailmassa millisekunnitkin voivat olla ratkaisevia. Merikaapelien kaupallisen tärkeyden liiketoiminnalleen ovat havainneet myös globaalit teknologiayritykset (kuten Google, Facebook ja Microsoft), jotka ovat viime vuosina investoineet voimakkaasti merikaapeleihin. Esimerkiksi Googlen arvioidaan osittain omistavan 8,5 prosenttia maailman merikaapeleista. Investoimalla omiin merikaapeleihin yritykset pääsevät paremmin hallitsemaan suurten datamäärien liikkeitä ympäri maailman. Samaa tekevät myös valtiot. Esimerkiksi Suomen ulkomaiset tietoliikenneyhteydet ja huoltovarmuutemme paranivat entisestään hiljattain Helsingistä Saksaan rakennetun merikaapelin myötä.

Kuva. Maailman merikaapeliverkosto.

Kansainvälisissä turvallisuusarvioissa voi havaita lisääntyvissä määrin puhuttavan merikaapeleista, ja tarkasteltavan yllä olevaa kuvaa. Aihe on esimerkiksi ollut yhä useammin NATO-kokouksien asialistalla ja esillä mediassa. Merikaapelit ovat keskeinen osa niin kansallista kuin kansainvälistä turvallisuutta, ja yksi mahdollisen vihamielisen vaikuttamisen kohde. Suurimmat toimintahäiriöt – ainakin toistaiseksi – merikaapeleille ovat aiheuttaneet vedenalaiset maanjäristykset ja maanvyörymät sekä kalastusalukset ja ankkurit. Merikaapelien haavoittuvuudesta sekä alttiudesta sabotaasille ja tiedustelupalveluiden toiminnalle varoitetaan kansainvälisesti nyt aiempaa enemmän.

Merikaapelien strategisen merkityksen kasvaessa on kansallisessa valmiussuunnittelussa – Suomessakin – yhä tärkeämpää huomioida digitaalisen yhteiskunnan elämänlangat eli tietoliikenteen meri- ja maakaapelit. Yhdeksi huoltovarmuutemme painopistealueeksi onkin määritetty kansainvälisten tietoliikenneyhteyksien varmentaminen.

Merikaapeleihin kohdistuva vihamielinen toiminta voidaan pyrkiä saada näyttämään ”luonnolliselta häiriöltä”, esimerkiksi osana hybridivaikuttamista. Sama koskee maan sisässä kulkevia tietoliikennekaapeleita. Esimerkiksi Krimin valtauksen yhteydessä Venäjä hiljensi – kaapelit katkaisemalla – Krimille kulkeneen tietoliikenteen. Etenkin suurvaltojen voi arvioida kriisiaikana pyrkiä vaurioittamaan kaapeleita, kun se on niille poliittisten päämäärien kannalta suotuisaa. Kaapelireittien ja niiden rantautumispaikkojen tiedustelu toteutetaan jo paljon ennen mahdollista operaatiota. Kaapeleiden lukumäärä- ja reittitietoja ei julkisesti kannata kertoa. Kaapeliyhteyksien katkaisemiseen on Suomessa varauduttava, vaikka emme luonnollisesti ole yhden tai kahden kaapelin varassa. Kaapelien toimivuutta ja mahdollisia poikkeamia on valvottava jatkuvasti.

Kaapeleissa liikkuva data myös kiinnostaa tiedustelupalveluita. Merikaapelien salakuuntelua tapahtui jo kylmän sodan aikana, ja parhaillaan suurvallat kehittävät näitä vedenalaisia kyvykkyyksiä. Tällaista kalustoa suurvalloilla on jo nyt käytössään. Yksinkertaista meren pohjassa tapahtuva salakuuntelu ei ole, mutta ei mahdotonta. Lisäksi erityyppiset kyberuhkat on otettava huomioon.

Kyse merikaapeleissa ei ole vain uhkista vaan ensisijaisesti merkittävistä taloudellisista mahdollisuuksista. Ollakseen houkutteleva investointien kohde, Suomi tarvitsee varmennetut kansainväliset tietoliikenneyhteydet. Esimerkiksi lisääntyvien dataa säilövien ja käsittelevien datakeskuksien yhtenä sijainninvalinnan perusteena on luotettavat tietoliikenneyhteydet. Tällöin yhteiskunnan turvallisuus sekä nopeat ja varmennetut tietoliikenneyhteydet maailmalle voivat tehdä Suomesta maailmanlaajuisen tietoliikenteen solmukohdan, mikä on nähtävä hyvin myönteisenä asiana. Samalla Suomen geopoliittinen painoarvo ja kiinnostus kasvavat.

Kyse on erityisesti valmisteilla olevasta – ja koko Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävästä – merikaapeliyhteydestä Euroopan ja Aasian välillä, reilun 10 000 kilometrin mittaisesta koillisväylän merikaapelista. Lentoreittien tavoin, maantieteellisesti lyhin reitti merikaapeleille Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Aasian välillä kulkee arktisen merialueen kautta. Norjan Kirkkoniemeen päättyvä kaapeli jatkaisi Suomen läpi Keski-Eurooppaan. Nykyiset Euroopan ja Aasian tietoliikennekaapelit kulkevat epävakaiden maiden läpi ja hankalissa paikoissa kuten laivaväylien alla. Kokonaan uusi kaapeli merenpohjassa olisi paitsi nopeampi, myös luotettavampi. Nykyisiä Aasian ja Euroopan tietoliikenteen yhteyksiä nopeampi ja lyhyempi täysin uusi kaapelireitti loisi Suomesta keskeisen maailmanlaajuisen tietoliikenteen solmukohdan – kytkien Euroopan ja Aasian yhteen Suomen kautta. Nopeaa ja luotettavaa tiedonriistokapasiteettia Euroopan ja Aasian välillä tarvitaan joka tapauksessa jatkossa nykyistä enemmän.

Pohjoisnavan ja Venäjän mantereen välissä kulkevalla kaapelihankkeella on niin käytännöllisiä (kaapelin laskeminen jäämeren pohjaan) kuin etenkin poliittisia haasteita. Hanke kuitenkin etenee. Arvioiden mukaan tietoliikenne kulkisi tässä kaapelissa jo muutaman vuoden päästä, ja tätä yhteyttä tulisivat käyttämään niin verkkoliikenteen jätit kuten Google, Facebook ja China Telecom kuin globaali rahoitusala. Digitalisoituvalle liiketoiminnalle Suomi näyttäytyisi entistä houkuttelevampana sijoituskohteena, niin konesalien kuin muiden tuotekehitysorganisaatioiden näkökulmasta. Uudet teknologiat, kuten 5G, vaativat yhä suurempaa datasiirron nopeutta, mikä on koillisväylän kaapelin merkittävä kilpailuetu.

Koillisväylän kaapelihankkeen toteutuessa myös Suomen sisäisten tietoliikenneyhteyksien merkitys kasvaa. Tätä parhaillaan valmistellaan. Kansallisella tasolla Suomessa tarvitaankin nykyistä vahvempi runkoverkko sekä kapasiteetin että eri reittivaihtoehtojen osalta.

Merikaapelit ovat jatkossa yhä keskeisempänä osana Suomen niin turvallisuuspolitiikkaa kuin kansainvälisen kilpailuedun tavoittelemista digitalisoituvassa maailmassa. Sen vuoksi erityisesti globaalien merikaapelihankkeiden toteuttamiseen on oltava Suomen poliittisen johdon, yli vaalikausien ulottuva, vankka tuki.