Mikä maailmaa uhkaa vuonna 2019?

Maailman talousfoorumi julkaisee vuosittain Davosin kokouksen kynnyksellä Globaalin riskiarvion, jossa arvioidaan alkaneen vuoden keskeisimmät uhkat ja riskit maailmalle. Arvio on mielenkiintoista ja hyödyllistä luettavaa myös Suomen turvallisuuden näkökulmasta.

Mikä maailmaa talousfoorumin arvion mukaan uhkaa vuonna 2019? Monikin asia, mutta todennäköisimpien uhkien ”Top 5-listassa” on kahdenlaisia uhkia – ympäristö- ja kyberuhkia. Äärimmäiset sääolosuhteet (kuten tulvat ja voimakkaat myrskyt), epäonnistuminen ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä suuret luonnonkatastrofit arvioidaan todennäköisimmiksi uhkiksi. Huomioitavaa on miten aiempien vuosien raportteihin verrattuna nimenomaan luonnonilmiöihin liittyvät uhkat ovat talousfoorumin arvioissa nyt vuonna 2019 korostuneet erityisen voimakkaasti.

Laaja-alaiset kyberhyökkäykset sekä merkittävät dataan liittyvät varkaudet ja petokset arvioidaan myös todennäköisimmiksi uhkiksi maailmassa vuonna 2019. Elämme räjähdysmäisen datan kasvun keskellä ja niin yhteiskunnat kuin yritykset toimivat yhä syvällisemmin tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien varassa. Tällöin on luonnollista, että kyberuhkien merkitys kasvaa samanaikaisesti kun digitaalista toimintaympäristöä käytetään aktiivisemmin ja aggressiivisemmin niin valtiollisen kuin rikollisen toiminnan pelikenttänä. Talousfoorumin uhka-arviossa korostetaan erityisesti kriittisen infrastruktuurin teknologista haavoittuvuutta kasvavana kansallisen turvallisuuden huolenaiheena. Huomio on aiheellinen, myös Suomea koskien.

Keskeinen huomio globaalia uhkaraporttia lukiessa kiinnittyy yksittäisten uhkien sijasta uhkien voimakkaisiin vuorovaikutussuhteisiin. Eli siihen miten eri uhkatekijät ja -ilmiöt ovat yhä enemmän riippuvaisia ja sidoksissa toisiinsa. Samalla turvallisuus näyttäytyy monimutkaisempana. Esimerkiksi miten ilmastonmuutos aiheuttaa väestöliikkeitä ja luo pohjaa valtion sisäiselle epävakaudelle. Tai miten kyberuhkat yhdistyvät yhteiskuntien muuhun turvallisuuteen ja taloudelliseen hyvinvointiin. Trendinä on – jatkossakin – että eri uhkat ovat yhä vahvemmin yhteenkietoutuneita, jolloin ”eri turvallisuuksien” raja-aidat tulevat häilyväisemmiksi ja turvallisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena. Kun eri uhkat ovat vahvemmin linkittyneitä toisiinsa, on turvallisuutta tuottavien keinojenkin oltava toisiinsa yhdistyneitä.

Mielenkiintoista Maailman talousfoorumin uhka-arviossa on voimakas yhteiskunnan vakauden korostaminen. Eli näkemys siitä, miten eri uhkien vaikutuksien keskiössä on yhteiskunnan vakaus – tai tämän vakauden heikkeneminen. Sama logiikka heijastuu hybridivaikuttamisessa, jossa kohteena on nimenomaan yhteiskunnallisen vakauden ja luottamuksen horjuttaminen.

On kuitenkin syytä uhkia pohtiessa pitää mielessä, että maailma yleensä muuttuu tavalla, jota emme pysty loogisesti ajatellen aina ennakoimaan. Uhka-arvioissa on kiinnitettävä huomio myös epätodennäköisempiin ja yllättäviin uhkiin. Näin tehdään talousfoorumin arviossa, mitä on pidettävä positiivisena asiana. Uhka-arviossa on erillinen ”Tulevaisuuden shokit” -luku, jossa tuodaan esille uhkia, joita ei usein uhka-arvioissa näe. Tulevaisuuden shokkeina kuvataan muun muassa sään manipulointiin yhdistyvät geopoliittiset jännitteet, biometriset valvontamenetelmät, taloudellinen populismi, kaupunkien ja maaseudun välisten arvokuilun kasvamisen mukanaantuomat turvallisuusvaikutukset sekä algoritmien kyky ennakoida ihmisten tunteita ja vaikuttaa niihin.

Vaikka Maailman talousfoorumin uhka-arvio on ajoittain varsin synkkää luettavaa (kuten uhka-arviot yleensä), muistuttaa se meitä suomalaisia kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, miten hyvin meillä Suomessa moni asia turvallisuuden näkökulmasta on, ja että Suomessa on niin yksittäisten uhkien kuin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tehty jo pitkään hyvää työtä. Kehitettävää toki meilläkin on nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Toiseksi, emme elä Suomessa lintukodossa. Globaalit turvallisuusuhkat koskettavat myös Suomea – joko suoraan tai välillisesti. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on yhä vahvemmin riippuvaista muusta maailmasta ja sen uhkista. Uhkiin tuleekin varautua vahvemmin kansainvälisessä yhteistyössä ja siinä Suomella on oltava aktiivinen ja aloitteellinen rooli.