Millainen NATO-maa Suomi on

Nato-jäsenyyden myötä alkaa pian uusi aikakausi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Aiemmasta (pitkään kestäneestä) ”kyllä-ei” -keskustelusta on nyt aika siirtyä pohdintaan, että millainen Nato-maa Suomen tulisi olla ja haluamme olevan. Lähiaikojen linjauksemme ovat merkittäviä.
Viisi asiaa nostaisin erityisesti esille tähän hetkeen:

1. Ajattelutavan muutos. Jatkossa meitä tuetaan sotilaallisesti, mutta liittoutuneen Suomen pitää olla valmis tukemaan muita Nato-maita sotilaallisesti. Tämä on kaksisuuntainen tie: emme ole yksin, mutta emme jätä muitakaan yksin. Yhteiset turvatakuut Naton uskottavuuden perusta.

2. Puolustuskyky. Kansallista puolustuskykyä ei voi ulkoistaa Natolle eikä siitä voi tinkiä – päinvastoin. Suomen kannattaa viestiä tätä muille jäsenmaille, joiden vahva kansallinen puolustuskyky on meidänkin etu. Suomen huolehdittava esimerkillisesti omasta puolustuskyvystä ja -tahdosta ja puolustusbudjetista.

3. Upseerivaje. Nato-jäsenyyden myötä tarvitaan upseereita (ja muita henkilöitä) sijoittaa erilaisiin Nato-tehtäviin. Tämä merkitsee entisestään kasvavaa henkilöstövajetta, ja lisäksi on huolehdittava myös työssä jaksamisesta. Tämä henkilöstöasia on kiireellinen ratkaistavaksi.

4. Profiloituminen. Etenkin pienemmän jäsenmaan on Naton sisällä hyvä erottautua positiivisesti jollakin erikoisosaamisen alueella, jotain millä luodaan omaa profiilia. Tätä on tietoisesti rakennettava. Hybridiuhkat ja kokonaisturvallisuuden malli voisi olla meille tällainen.

5. Viestintä. Kuten muutoksessa aina, viestinnällä on hyvin keskeinen rooli. Nato-Suomen pohdinnat eivät saa jäädä pienen piirin asiaksi. Aktiivinen kansalaisviestintä ja kansalaisten osallistaminen on avainasemassa, jotta yleinen vahva tuki Nato-jäsenyydelle säilyy myös jatkossa.

+4
JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja johtaja Innofactor Oyj:ssä. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Jarno toimii kaupunginvaltuuston puheenjohtajana (Kok.) Espoossa ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu