Millainen Naton osaamiskeskus Suomeen?

Natossa on tällä hetkellä 28 osaamiskeskusta (COE, Center of Excellence). Ne ovat kansainvälisiä keskuksia, jotka kouluttavat Naton jäsen- ja kumppanimaiden johtajia ja asiantuntijoita sekä toteuttavat harjoitustoimintaa. Osaamiskeskukset ovat yleensä erikoistuneet yhteen osaamisalueeseen ja lähes jokaisessa jäsenmaassa on johonkin täsmäosaamiseen keskittyvä keskus. Lähialueellamme sijaitsee Norjassa kylmien olosuhteiden toiminnan keskus, Latviassa strategisen viestinnän keskus ja Liettuassa energiaturvallisuuden osaamiskeskus.

Suomessa on tarpeellista pohtia oman osaamiskeskuksen perustamista. Tässä pohdinnassa kolme kysymystä ovat aiheellisia. Ensinnäkin minkälaiselle erityisosaamisen keskukselle Natossa on nyt tarvetta jo olemassa olevien keskusten lisäksi? Toiseksi on syytä arvioida mitä erityisosaamista Suomella on annettavaksi koko puolustusliiton kehitykseen ja millä tavalla voimme profiloitua Naton sisällä tuoreena jäsenmaana? Kolmanneksi osaamiskeskukseen on lähtökohtaisesti yhdistettävä ekosysteemiajattelu, jossa mukana on hyvä olla puolustusvoimat, laajemminkin julkinen sektori, yritykset, tutkimus- ja oppilaitokset sekä järjestökenttä. Tällöin myös hyöty kansalliselle puolustuksellemme ja osaamisemme kehittämiselle olisi vahvasti lisäarvoa tuottavaa.

Pohdinnoissa on hyvä pitää lisäksi mukana yritystoiminnan mahdollisuudet, sillä osaamiskeskus luo mahdollisuuksia suomalaiseen yrityskenttään. Esimerkkinä Tallinnassa sijaitseva Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus, jonka ympärille on syntynyt merkittävästi uutta yritys- ja innovaatiotoimintaa.

Yksi asia huomioon otettavasti on teknologian kiihtyvä kehitys ja sen vaikutus Naton toimintaan. Tässä olisi Suomella paljon annettavaa, esimerkiksi johtamisjärjestelmäalalla. Suomella on myös hyvä pitkäaikainen maine kokonaisturvallisuuden toteuttamisessa, ja tässä voisi olla yksi erikoistumisen mahdollisuus. Kriisinhallinnan koulutus- ja harjoitustoiminnassa meillä on vahvaa osaamista, ja yhä enemmän korostuvassa inhimillisessä turvallisuudessa Suomella on jo merkittävä rooli alan koulutuksen kehittäjänä. Vaihtoehtoja on useita muitakin näiden esimerkkien lisäksi.

Suomessa julkinen keskustelu on keskittynyt mahdollisen Nato-tukikohdan perustamiseen, mutta osaamiskeskuksen osalta keskustelu on jäänyt hyvin vähälle. Tämä keskustelu ja arviointi on nyt syytä aloittaa ja asiaa määrätietoisesti edistää. Juuri tämänkaltaisilla päätöksillä luomme Nato-Suomen profiilia ja sillä on pitkäkantoisia vaikutuksia.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu