Mistä Suomi puhuu turvallisuudessa?

Suomalaiset on turvallisuusorientoitunut kansa. Kaipaamme ja tarvitsemme turvallisuutta. Menneisyydessä turvallisuus on näyttäytynyt meille useina selviytymiskamppailuina ja maantiede luo turvallisuuteemmekin omat realiteettinsa. Nykyhetki ja etenkin tulevaisuus näyttäytyy epävakaana ja luultavasti merkittäviä yllätyksiä ilmentävänä. Tulevaisuuden ennustamattomuus luo epävarmuutta, vaikka monia asioita voi suhteellisen varmasti nähdä ennakolta. Olisi esimerkiksi yllättävää, jos Suomen ensi vuoden vaaleihin ei ulkopuolelta pyrittäisi vaikuttamaan, vähintään ”testaamisen” muodossa. Samanaikaisesti Suomessa on – aiheellisesti – pelkkien uhkien sijasta korostettu turvallisuuden merkitystä yhä enemmän Suomen ja suomalaisyritysten kilpailuetuna. Vaikka huolet ovat aiheellisia, on muistettava, että elämme tällä hetkellä yhdessä maailman turvallisimmaksi arvioidussa maassa.

Mutta mistä me Suomessa puhumme, kun puhumme turvallisuudesta vuonna 2017? Vastausta voi hakea tilastollisesti. Eilen (31.5.2017) suomalaisessa mediassa oli 36 turvallisuusaiheista uutista ja artikkelia. Muun muassa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen puhui yhteiskuntarauhan turvaamisesta, kansanedustaja Alexander Stubb länsimaisen järjestelmän haastamisesta ja pääministeri Juha Sipilä maailman peruuttamattomasta muutoksesta. Tärkeitä asioita kaikki, ja osana turvallisuuden laajaa kokonaisuutta, jossa erilaiset turvallisuuden raja-aidat hämärtyvät yhä enemmän.

Alkuvuonna (1.1.-31.5.2017) Suomessa ja suomen kielellä ilmestyi yhteensä 6124 ”turvallisuus”-sanan sisältänyttä uutista ja artikkelia. Hakua laajennettaessa turvallisuussidonnaisiin sanoihin (kuten turvallisia, turvallisuutta) määrä kasvaa alkuvuonna lukemaan 43666. Suomessa on puhuttu ja kirjoitettu turvallisuudesta paljon. Erityiset ”piikit” turvallisuusuutisoinnille löytyvät helmikuun puolivälistä ja huhtikuun 7. päivästä. Helmikuun piikkiin vaikuttaa Münchenin turvallisuuskonferenssi. Huhtikuun 7. päivänä oli alkuvuoden turvallisuusuutisoinnin korkeimman lukeman päivä Tukholman terrori-iskun johdosta. Huhtikuun piikki oli terävä, mutta se laski hyvin nopeasti normaalille tasolle.

Kuva. Turvallisuuspuheen määrällinen esiintyminen alkuvuonna 2017.

Mitä turvallisuusaiheita on uutisoitu ja mistä on puhuttu? Tilastollisen analyysin perusteella turvallisuusuutisoinnissa ja -artikkeleissa ovat korostuneet kolme teemaa: Suomen turvallisuus, presidentti Donald Trump ja Venäjä. Puhuessamme turvallisuudesta, puhumme ensisijaisesti Suomen turvallisuudesta. Tilastollisesti Suomen turvallisuus yhdistyy Yhdysvaltojen presidentin ja Venäjän väliseen ”kolmiyhteyteen.” Mielenkiintoisena voi pitää, etteivät esimerkiksi Euroopan unioni, terrorismi ja maahanmuuttokysymykset nouse merkittävimpinä turvallisuusuutisoinnin teemoina esille. Uutisoinnin perusteella turvallisuutta, etenkin Suomen turvallisuutta, peilataan vahvasti Yhdysvaltojen ja Venäjän kehitykseen.

Kuva. Suomalaisessa turvallisuusuutisoinnissa ja -artikkeleissa korostuvat aiheet (1.1.-31.5.2017).

Vastaavat painotukset esiintyvät ”turvallisuuspolitiikka”-sanan sisältäneissä uutisissa ja artikkeleissa (yhteensä alkuvuonna 2807 kappaletta), mutta ”Niinistö” ilmenee nyt turvallisuuspolitiikan yhteydessä selkeästi useammin. On huomioitava, että turvallisuuspolitiikkaa puhuvia ”Niinistöjä” on Suomessa useita. ”Putin” ei vahvaksi tilastolliseksi nimeksi nouse, mutta ”Sipilä” ja ”Soini” sanapilvessä erottuvat, joskin selkeästi ”Niinistöä” pienemmällä painotuksella. Turvallisuusviranomaisista nousivat vahvimmin turvallisuuspolitiikan yhteydessä esille Suomen poliisi ja Ruotsin turvallisuuspoliisi.

Kuva. Suomalaisessa ”turvallisuuspolitiikka”-uutisoinnin yhteydessä korostuvat sanat.

Kyberturvallisuus on teema, josta puhutaan tänä päivänä kansainvälisesti paljon. Suomessa ilmestyi alkuvuonna 1064 uutista ja artikkelia, joissa esiintyy sana ”kyberturvallisuus” eri muodoissa. Suurimmat uutispiikit kyberturvallisuuden uutisoinnissa keskittyivät helmikuun puoliväliin, jolloin julkistettiin selvitys Suomen kyberturvallisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Toinen uutispiikki oli toukokuun puolivälissä, Wannacry-kiristyshaittaohjelmaan liittyen. Määrällisesti eniten ”kyberturvallisuusuutisia” on julkaissut Tivi-lehti, ja viranomaisista vahvimmin esille nousee Viestintävirasto. Alkuvuoden 2017 kyberturvallisuuden uutisoineissa ja artikkeleissa ovat korostuneet seuraavat teemat ja asiat.

Kuva. ”Kyberturvallisuus” –uutisoinnissa korostuvat teemat ja asiat.

Tilastoja voi aina tulkita monin tavoin. On kuitenkin ajoittain hyödyllistä myös tilastollisesti tarkastella sitä mistä Suomessa puhutaan, kun puhutaan ja uutisoidaan turvallisuutta. Ja ketkä turvallisuudesta puhuvat. Vaikka näissä tilastoissa eivät esimerkiksi kuvien, äänien, videoiden tai sosiaalisen median vaikutusta ilmene, antavat tilastot suuntaa meidän turvallisuusymmärryksellemme ja sen muodostumiselle – niin nykyhetkessä kuin tulevaisuuteen katsoen. Yksi asia lienee kuitenkin varma: Turvallisuudesta puhutaan Suomessa runsaasti myös jatkossa.