Mitä Suomessa tapahtuu, jos ja kun Venäjä romahtaa?

Viime kuukausina on puhuttu paljon – aiheellisesti – Venäjän sotilaallisesta uhkasta, eli sodan ja voimistuvan hybridivaikuttamisen uhkan leviämisestä Ukrainan ulkopuolelle. Tämä on koskenut ja koskee luonnollisesti myös Suomea. Paljon vähemmän on puhuttu Venäjän mahdollisen romahtamisen mukanaan tuomasta uhkasta.

Sodan ajallisen keston ja maantieteellisen laajuuden lisäksi on pohdittava, mitä tapahtuu kun sota viimein loppuu. Lopputuloksesta riippumatta selvää on, että Putin jättää jälkeensä heikomman Venäjän kuin mitä hän sai johdettavakseen 22 vuotta sitten. Tilanne on sama, oli Venäjän johdossa siinä vaiheessa Putin tai joku muu. Venäjästä on tullut taloudellinen ja maailmanpoliittinen hylkiö.

Venäjän historiassa on ennenkin ollut itsevaltaisia johtajia, mutta Putin on jopa omassa viitekehyksessään poikkeuksellisen itsevaltainen. Tsaarien Venäjän jälkeen Neuvostoliitossa päätöksiä teki politbyroo ja sittemmin sen raunioilla nomenklatuura. Nyt on vain Putin. Ja hänen aikansa Venäjän johdossa on jo loppusuoralla.

Venäjällä veretön vallanvaihto on anomalia, eikä ole lainkaan selvää, kuka tai mikä Venäjää Putinin jälkeen johtaisi. Kotimaan ja ulkomaan tiedustelupalvelut, sotilastiedustelu sekä muut turvallisuusviranomaiset kilpailevat keskenään, sekä valvovat ja vakoilevat kaikki toisiaan. Itsestäänselvää manttelinperijää poikkeustilanteeseen ei ole. Yhteiskunnallinen sekasorto sen sijaan on lähes varma asia.

Mikäli Venäjä valtiona romahtaa, Suomen tulee varautua ennennäkemättömään pakolaisvirtaan Venäjältä.

Vuoden 2015 pakolaiskriisi ei ollut yllätys, mutta silti se pääsi yllättämään. Tänä vuonna pelkästään Ukrainasta odotetaan enemmän tulijoita kuin pakolaisia oli koko vuoden 2015 kriisissä yhteensä. Ja jos Venäjä luhistuu sisältäpäin, on oletettavaa, että Suomeen hakeutuvien pakolaisten määrä Venäjältä olisi vieläkin suurempi.

Tasapainon löytäminen ei ole helppoa: tulijoiden suhteen ei saa olla sinisilmäinen, mutta monella on myös todellinen syy jättää kotinsa. Venäjä on hetkessä taantunut vuosikymmeniä niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin poliittisesti, ja se tulee väistämättä näkymään Suomessakin.

Länsimainen tiedusteluyhteistyö sekä tiedustelulainsäädännön uudistus ovat parantaneet viranomaisten kykyä varautua mahdolliseen Venäjän valtion luhistumiseen. Eduskuntaan on kevääksi tulossa pikamenettelyllä laadittu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jonka pohjalta Suomessa olisi tarkoitus tehdä ratkaisuja sotilaallisesta liittoutumisesta. Samassa yhteydessä on syytä pohtia miten Suomi varautuu romahtavan Venäjän turvallisuuspoliittisiin vaikutuksiin.

+9
JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja johtaja Innofactor Oyj:ssä. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Jarno toimii kaupunginvaltuutetuna (Kok.) Espoossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu