Mitä tapahtuu koronan jälkeen?
Korona testaa yhteiskunnan ja yksilön kriisinsietokykyä, ja jatkuessaan turnauskestävyyttämme. Poikkeustilanteessa kysytään erityisesti henkistä kanttia.
Koronaviruksen aiheuttama kriisi on esimerkki siitä, miten globaali, yhteiskunnan ja yksilön turvallisuus kietoutuvat verkottuneessa maailmassa yhteen. Toisella puolella maapalloa yksi ihminen saa tartunnan todennäköisesti villieläimestä, minkä seurauksena Pohjoismaissakin suljetaan valtioiden rajoja. Tavallisen ihmisen arjessa korona näkyy jatkuvana käsienpesuna, tyhjenneinä kaupan wc-paperihyllyinä, etätöinä ja sairaanhoidon kuormittumisena.
Vaikka wc-paperin loppuminen kaupoista on otsikoissa, tärkeämpää olisi kiinnittää huomio henkiseen resilienssiin. Nyt testataan käytännössä paljon puhuttua yhteiskunnan ja yksilön resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua kriisiin, mutta myös palautua siitä. Koronatilanne loppuu aikanaan, ja tavalliseen arkeen palautumista on syytä alkaa valmistella jo nyt. Miten nopeasti kykenemme palaamaan uuteen normaaliin? Kuinka nopeasti pääsemme jaloillemme?
Korona koettelee kansakunnan ja yksilön turnauskestävyyttä, eivätkä yhteiskunnallisesti poikkeavat tilanteet pääty koronaan. Uusia kriisejä, kovin odottamattomiakin, on luvassa tulevaisuudessa. Korona testaa yhteiskuntamme nykyistä niin toiminnallista kuin henkistä kykyä vastata kriiseihin ja antaa samalla arvokasta oppia seuraavaan. Yhteiskuntamme toiminta koronatilanteessa on myös viesti ulkomaailmalle kyvystämme selvitä poikkeavista tilanteista. On selvää, että suomalaisen yhteiskunnan kykyä toimia – etenkin henkisesti ja poliittisesti – seurataan tarkoin rajojemme ulkopuolella.
Uskon, että tämä kriisi parantaa tulevaisuuden resilienssiämme, mutta se vaatii, että opimme tukemaan toisiamme ja kantamaan yhteistä vastuuta. Meidän täytyy malttaa olla jakamatta valeuutisia ja huhuja, luottaa viranomaisiin sekä kantaa oma vastuumme yksilönä. Käsien peseminen, matkustamisen välttäminen ja kotivara ovat meidän kaikkien velvollisuus. Nimenomaan velvollisuus. Samanaikaisesti rehellinen, avoin sekä luottamusta herättävä viestintä on välttämätöntä. Tunteet ovat pelissä ja oikeaa tietoa kaivataan. Rehellistä on myös kertoa, mitä ei tiedetä. Poliittisten päättäjien on päätöksillään osoitettava päättäväisyyttä koko yhteiskuntaan.
Presidentti Niinistön sanoin on syytä hakea henkistä läheisyyttä, kun virus kasvattaa fyysistä etäisyyttä. Meidän on syytä huolehtia paitsi itsestämme, myös toisistamme. Olen varma, että Suomi ja suomalaiset ovat koronan jälkeen aiempaa yhtenäisempiä ja sietokykysempiä. Yhteisellä koettelemuksella on tapana yhdistää kansakuntaa.
Jos nyt saa olla sarkastinen niin se on eloon jääneiden murhe.
Täällä US:n keskustelualustalla viljellään tosi kauhuskenaarioita että näin setämiestä alkaa pelottaa, odotan kuitenkin että pääsisi vielä mökille pakoon täältä Espoon maisemista tuonne Karjalan laulumaille.
Ilmoita asiaton viesti
Norjassa määräys jotta mökeiltä jokainen kotia . Koska mökkipaikkakunnan terveyskeskukset eivät kestä .
Armeija hakee jossei tottele .
Ilmoita asiaton viesti
Koronan jälkeen ihmetellään, miten siihen kuolikin ehkä vain noin sadasosa verrattuna kausi-influenssaan.
Ihmisillä kuten muillakin elikoilla on tapana kuolla.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä vpoi ihmetellä. WHO kertoo, että noin 3,5% taudin saanneista kuolee.
Suomessa on niin hyvä hoito, että voidaan olettaa, että noin 0,5% kuolee.
Asiantuntijat arvioivat että 2/3 suomalaisista saa taudin, eli noin 4 miljoonaa.
0,5% neljästä miljoonasta on 20.000 kuollutta.
Oletetaan kuitenkin edelleen, että suomalaiset ovat viikatemiestä ovelampia ja saavat puolet riskiryhmäläisistä ’jemmaan’. Eli puolet riskiryhmäläisistä eivät saa tautia. Toisaalta ei ole enää selvää kuvaa keitä nämä ovat, kun alle viiskymppisetkin ovat teholla – yli 50% teho-osaston asiakkaista Hollanissa ovat alle 50 v.
No silloin päästään 10.000 kuolemaan.
Ja kuinka monta kuolee normi-influenssaan? 1.000 – 2.000.
Ei taideta ihan ymmärtää minkä äärellä ollaan.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Jälkipuinti tulee koronaviruksen takia olemaan valtava ainakin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tapahtuu koronan jälkeisessä maailmassa, ratkeaa suurelta osin Euroopan Jalkapalloliitto UEFAn kokouksessa tiistaina 17.3. Yhtenä vaihtoehtona pöydällä on jalkapallon EM- kisojen aloittaminen alkuperäisen suunnitelman mukaan 12.6. On puhuttu myös kisojen siirtämisestä joulukuulle tai myöhemmäksikin.
Ilmoita asiaton viesti
Sama kuin ennekin. Asia unohtuua niin Wet Marketit avautuvat ja idiotismi jatkuu.
Ilmoita asiaton viesti
Korona koettelee myös uskoa Euroopan yhtenäisyyteen ja solidaarisuuteen, ainakin Italiassa, joka pyysi hätäapua muilta EU-mailta, eikä yksikään EU-maa antanut mitään hätäapua. Siinä taisi vähän laput pudota silmiltä, kuinka yhteen hiileen Euroopassa puhalletaan. Kukin pelastakoon vain itsensä!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus! Menehtyneiden määrää vähentää se, että hidastetaan tartuntoja, jolloin terveydenhuolto pystyy antamaan tehohoitoa kaikille sitä tarvitseville. Myös tartuntojen vähäinen määrä vähentää kuolleisuutta tautiin. Tehohoidosta selviää yleensä ainakin 3/4 ihmisistä. Nuoret aikuiset selviävät tehohoidosta paremmin kuin ikääntyneet ja perussairauksia potevat. Italiassa valitettavast ei tarpeeksi ajoissa hidastettu taudin leviämistä ja siksi terveydenhuolto on nyt kriisissä.
Toivotaan että Suomessa tartunnat jäävät vähäisiksi ja tartuntaa hidastetaan optimaalisesti. Sen jälkeen jäämme odottamaan rokotetta tätä virusta vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin järkevä kirjoitus tilanteesta Hesarissa.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006440615.html
Ilmoita asiaton viesti
Niin oli, etenkin tämä kohta: ”THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen totesi HS:n haastattelussa perjantaina, että jokaisen suomalaisen pitäisi nyt miettiä, onko suunniteltu tapaaminen todella tarpeellinen. Jos ei, silloin se kannattaa perua.
Eli vapaasti suomentaen: älä käy ihmisten ilmoilla, jos ei ole aivan pakko.
Tämä koskee perhejuhlia, ravintolaillallisia, shoppailua, ryhmäliikuntatunteja, kahvilakäyntejä, ruuhkabusseja, junia, metroja, kirjastoja, elokuvateattereita.
Italiassa kyllä suljettiin kouluja, mutta ravintolat pysyivät auki ja arkielämä jatkui ennallaan. Tämä pahensi osaltaan maan katastrofaaliseksi mennyttä tilannetta.”
Ilmoita asiaton viesti
Sori, taitaa tulla vähän ylipitkä kommentti, mutta uskoisin tämän näkökohdan merkitykseen:
*
”Vaikka wc-paperin loppuminen kaupoista on otsikoissa, tärkeämpää olisi kiinnittää huomio henkiseen resilienssiin. Nyt testataan käytännössä paljon puhuttua yhteiskunnan ja yksilön resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua kriisiin, mutta myös palautua siitä.” by JL-l
Tämä on täysin totta.
Mutta kun ajattelemme henkistä sietokykyä yleensä, se on merkittävällä tavalla alentunut, ja sietokyky (-halu) toisinajattelevia kohtaan on melkeinpä romahtanut.
Tri Risto E. J. Penttilä näkee nykytilassa kummallista samankaltaisuutta 1970-luvun ideologisen yksisilmäisyyden kanssa; ”uudenlaisen sosialismin merkkejä”. Miten hän hahmottelisi sen ”vastapainon”, jää tässä yhteydessä lähinnä arvailtavaksi.
Mutta seuratkaamme hieman Penttilän ajatuksenkulkua:
Se on luettavissa HS, 16.3.2020 klo 02:00 -artikkelin hänniltä, jossa HS siteeraa KL-Option haastattelua: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006440641.html
”Uussosialismi eroaa vanhasta sosialismista kahdella tavalla. Luokkataistelun tilalle on tullut taistelu oikein ajattelevien ja väärin ajattelevien välillä. Oikein ajattelevat ovat hyvin koulutettuja kaupunkilaisia, jotka vastustavat brexitiä ja Trumpia.”
”Väärin ajattelevat asettavat oman kaupungin ja maan asiat globaalin oikeudenmukaisuuden edelle. He syövät lihaa ja ajavat nelivetodieselillä”.
Tässä ei ole sinänsä uutta, tämä jakolinja tunnetaan jo takavuosilta, mutta Penttilän esittämässä kuvassa on hieman uusia sävyjä:
”Vallankumouksen tilalle on tullut ilmastoaate. Se siivittää uussosialismia aina vain uusiin taisteluihin. Kompromisseille ei tässä taistelussa ole tilaa. Joko olet puolellamme tai oelt meitä vastaan.”
”Yhteistä uussosialisteille kautta maailman on usko moderniin rahapoliittiseen teoriaan, josta käytetään lyhennystä MMT (sanoista”modern monetary theory)”.
”MMT:n perusviesti on, että ongelmat voidaan ratkaista painamalla lisää rahaa, kunhan pidetään huolta siitä, että inflaatio ei lähde laukkaamaan”.
Niinpä. Kyse eittämättä on näkemysten kamppailusta, taistelusta ”ideologisesta ilmatilasta”, viimekädessä ajatuksellis-toiminnallisesta hegemoniasta! Kun kompromissit ovat pannassa, mikään sopuilu ei tule kyseeseen, ei voida panna ”kirkkoa keskelle kylää”, vaan kirkko isketään keskelle omaa näkökenttää. Siksi ajatuksellinen jatkopaini, jossa sääliä ja taukoja ei tunneta!
Tähän saakka, (vrt. eduskuntavaalit 2019) ehkä punavihreä, tuo Penttilän ”uussosialismiksi” kutsuma näkemyskanta on ollut lievästi voitolla. Mutta miten sitten ”koronan jälkeen” onkaan tilanne?
Tekisi mieli veikata, että jahka tästä koronasta selvitään, niin Italian tilanne, ja Euron pulmat, ja kansainvälinen Finanssiromahdus painaa päälle, niin voisi olettaa, että ihmisten ajattelu ryhmittyisi entistä selkeämmin tuon MMT-mallia vastaan, mieluummin kuin sen puolesta.
Joku voi silloin jo kysyä: Eikö meitä ole jo rangaistu kylliksi?
*
Lue lisää Wikipediasta:
MMT – Modern Monetary Theory;
Siirry hakuun
”Chartalismi on taloustieteen teoria, joka kuvailee fiat-rahajärjestelmän toimintaa.[1] Sen nimi juontuu latinankielisestä sanasta charta, joka tarkoittaa lippua tai polettia. Teorian nykyaikainen versio tunnetaan englanninkielisellä nimellä Modern Monetary Theory (MMT).
MMT:n pyrkimyksenä on kuvailla ja analysoida moderneja talouksia, joissa kansallinen raha on fiat-valuutta, jonka on perustanut ja jonka julkaisuoikeus on valtiolla. MMT:n mukaan omaa fiat-valuuttaa käyttävä valtio laskee rahaa liikkeelle omien budjettimenojensa kautta ja kysyntä rahalle luodaan tekemällä kansalaisista verovelvollisia ja vaatimalla hallituksen valuuttaa verojen maksuksi.”
Link:
Chartalismi, kutsutaan myös Modern Monetary Theory (MMT).
ps. enpä ole aivan varma yhtyykö tri Penttilä Wikin määrittelyihin?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Chartalismi
Englanninkielinen Wikipedia;
https://en.wikipedia.org/wiki/Modern_Monetary_Theory
*
Ilmoita asiaton viesti
Resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua kriisiin, mutta myös palautua siitä ( Jarmo Limnell) Kun joskus lähdimme liikkeelle Volgan mutkasta olemme kokeneet jatkuvia ”resilienssiä” Eiköhän tämäkin selätetä oikeilla toimenpiteillä ja yhteisvoimin. Tapani
Ilmoita asiaton viesti
Noh, vaikka kuinka luin Limnellin tekstiä, niin tästä ei ole mitään pahaa sanottavaksi.
Ilmoita asiaton viesti