Mittavimmat kybertaistelut käydään ihmisten mielistä – ja taistelut kovenevat

”Sosiaalinen media on aikamme tupakkateollisuus” todettiin eräässä keskusteluohjelmassa. Toteamus on varsin osuva, sillä sosiaalisen median vaikutus ajatuksiimme, mielikuviimme ja mielipiteisiimme on tänä päivänä suuri. Mutta kyse on sosiaalista mediaa laajemmasta ilmiöstä.

Yksi Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa tarkoin seurattu asia oli vaalihäirintä. Edellisissä, vuoden 2016, presidentinvaaleissa tapahtunutta vaalihäirintää arvioitiin jälkikäteen vuosien ajan. Eri viranomaiset ja tutkimuslaitokset tuottivat kymmeniä, jollei satoja, raportteja tapahtuneesta häirinnästä. Raporteissa korostuivat toistuvat pyrkimykset vaikuttaa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen ja mielikuviin sekä pyrkimys heikentää ihmisten luottamusta demokratiaan ja poliittiseen päätöksentekojärjestelmään.

Tämän hetken tiedon valossa ulkoista vaali- tai demokratiahäirintää ei näissä vaaleissa esiintynyt, vaikka turvallisuusviranomaiset siitä painokkaasti etukäteen varoittivat. Pelättyjä kyberhyökkäyksiä vaalijärjestelmiin tai mittavia Yhdysvaltojen ulkopuolelta toteutettuja väärän tiedon levittämiskampanjoita ei koettu. Tätä on pidettävä hyvänä asiana. Yhdysvaltalaisviranomaiset pitävät tätä osoituksena onnistuneesta ennaltaehkäisystä, josta myös Suomessa kannattaa ottaa oppia.

Keskeisimpinä vaalihäirinnän ennaltaehkäisytoimina oli kaksi asiaa. Ensinnäkin itse vaalijärjestelmän suojaamisen parantaminen, jossa korostui teknisten suojaustoimien lisäksi merkittävästi aiempaa tiiviimpi yhteistyö sekä viranomaisten kesken että sosiaalisen median yhtiöiden kanssa. Toiseksi, Yhdysvaltojen uusi aggressiivisempi kyberstrategia näyttää toimivan. Siinä ollaan valmiita tekemään kyberiskuja jo ennalta mahdollisiin häiritsijöihin ja tuomaan nämä asiat julkisuuteen. Lisäksi Yhdysvallat on rakentanut tietoista pelotetta periaatteella ”jos häiritset vaalejamme, iskemme varmuudella takaisin.”

Merkittävin vaalihäirintä tulikin näissä vaaleissa Yhdysvaltojen sisältä ja itse tuotettuna. Vaalien tulosta ja rehellisyyttä kyseenalaistettiin ”omin voimin”, erityisesti presidentti Trumpin vaalivilppisyytökset nakersivat demokratiaa. Kansa on vaalien jälkeen yhä jakaantuneempi. Demokratian korjaustoimet kestävät kauan. Tästä emme saa Suomessa ottaa oppia.

Propagandaa ja ihmismieliin vaikuttamista on esiintynyt läpi historian, mutta teknologia on sosiaalisine medioineen, algoritmeineen ja nettiriippuvuuksineen tuonut tähän aivan uudenlaisen ulottuvuuden. Ja merkitys kasvaa nyt lähes eksponentiaalisesti. Kun tällä hetkellä iloitsemme positiivisista koronarokotteen uutisista, kiihtyy maailmalla taistelu rokotteeseen liittyvistä mielikuvista. Mihin rokotteeseen voi luottaa ja miksi? Eri tahoilla on erilaisia motivaatioita vaikuttaa näihin mielikuvakamppailuihin ja myös tarkoituksella lisätä yleistä hämmennystä.

Kyse on merkityksellisestä asiasta. Valheen virus leviää huomattavasti biologista virusta nopeammin. Tutkimuksien mukaan jo nyt satoja, jollei tuhansia ihmisiä, on kuollut uskottuaan väärään tietoon koronan parannuskeinoista. Käynnissä onkin ennennäkemätön kamppailu korona-tietoon liittyvistä mielikuvista, jossa disinformaatio ihmeparannuskeinoista lisääntyy ja salaliittoteorioille pyritään saamaan yhä suurempaa näkyvyyttä.

Kybertaistelut ihmisten mielistä saavat myös valtiot puolustautumaan uusin tavoin. Iso-Britannian tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu GCHQ kertoi tällä viikolla julkisesti aloittaneensa hyökkäykselliset kyberoperaatiot estääkseen vihamielisten valtioiden levittämää rokotevastaista propagandaa. Toimilla on maailmanlaajuinen vaikutuksensa.

On selvää, että kovenevat taistelut ihmisten mielistä koskettavat myös Suomea ja suomalaisia. Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävässä olevassa Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan, että ” toimintaympäristön muuttuminen korostaa tarvetta informaatiopuolustuksen eli väärän tiedon oikaisemisen ja tiedon eheyden varmistamisen laaja-alaiselle kehittämiselle.” Linjaus on tärkeä, sillä tässä(kin) puolustuksessa Suomen on oltava vahva ja määrätietoinen.

Mutta vaikka valtiolla olisi luotettava viestintä, uskottava kansallinen tarina, korkea luottamus viranomaisiin sekä mediaan sekä riittävä pelote informaatiovaikuttamisen ehkäisemiseksi, korostuu tässä taistelussa jokaisen oma toiminta. Mittavimmissa kybertaisteluissa olemme kaikki eturintamassa. Tämä vastuu tulee ymmärtää ja toimia sen mukaisesti.