Muutakin tehdään kuin säästetään

Säästäminen ja leikkaaminen ovat tämän päivän avainsanoja turvallisuuspolitiikassamme. Mittavat säästötavoitteet ovat myös keskeisin syy siihen, miksi puolustusvoimiamme ollaan parhaillaan uudistamassa isolla kädellä.

Kiivaan suomalaisen keskustelun keskellä on hyvä välillä katsoa rajojemme ulkopuolelle. Suomen voi havaita kuuluvan samaan säästäjien ryhmään monien muiden Euroopan maiden (kuten Iso-Britannia, Ranska ja Irlanti) ja esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Puolustusbudjettien supistaminen on näissä maissa tämän päivän trendi.

On monia maita, Euroopassakin, joiden valtiontalous kasvaa hiljalleen eikä kipeiltä tuntuvia menoleikkauksia tarvita. Muun muassa Norjassa, Sveitsissä, Kanadassa ja Australiassa on siten myös asevoimia mahdollista ylläpitää ”business as usual” -periaatteen mukaisesti.

Maailman shakkilaudan tulevia siirtoja ennustettaessa huomio kannattaa kiinnittää kolmanteen ryhmään, rakentajiin. Näiden maiden talous kasvaa voimallisesti – niin myös asevoimat kuin turvallisuuspoliittiset intressit. Tähän ryhmään voi laskea muun muassa Kiinan, Intian ja Etelä-Afrikan.

Kaikkialla ei siis säästetä, ei edes puolustusmenoissa. Tämä yksinkertainen asia on hyvä pitää mielessä. Kannaltamme ei myöskään ole merkityksetöntä, että Venäjän panostukset asevoimiin (säästämisen sijasta) tai ratkaisut maamiinojen osalta ovat varsin toisenlaiset kuin meillä nyt Suomessa ollaan tekemässä.

Mistä tästä pitäisi ajatella? Ainakin neljä johtopäätöstä voi tehdä:

Yksi. Julkisen talouden kunnosta huolehtiminen on tänä päivänä hyvin keskeinen osa turvallisuuspolitiikkaa.

Kaksi. Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja ei pidä verrata Euroopan säästölinjan maihin. Kyse ei ole vain säästämisestä. Kyse on erilaisista turvallisuuspoliittisista lähtökohdista, kuten maantieteellisestä sijainnista.

Kolme. Asevoima ja sen kehittäminen sekä suunnitelmat asevoimien käyttämisestä eivät ole katomassa maailmasta mihinkään. Voisi jopa sanoa, että päinvastoin.

Neljä. Kyse ei ole Suomen joutumisesta sotilaalliseen konfliktiin Kiinan tai Intian kanssa. Erillissodan todennäköisyys Venäjän kanssa vaikuttaa myös hyvin kaukaiselta ajatukselta. Kyse on siitä, että suurvaltojen välisten suhteiden kiristymisellä on todennäköisesti suorat vaikutuksensa Suomeen. Ei vähiten sen takia, että maamme sijaitsee Jäämeren, Kuolan niemimaan ja Pietarin läheisyydessä.

Puolustusvoimia tarvitaan Suomessa jatkossakin ensisijaisesti ennaltaehkäisyn takia. Sotilaallisesta kyvystä – hengestä, materiaalista ja osaamisesta – sekä koko suomalaisen yhteiskunnan kriisivalmiudesta huolehtiminen on tärkein turvallisuuspoliittisin viestimme rajojemme ulkopuolelle. Tämän kyvyn ja viestin tärkeys ei ole muuttunut mihinkään. Ei edes rauhalliselta tuntuvassa nykyhetkessä, jossa huomio tuntuu keskittyvän vain säästämiseen.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu