Palvelunestohyökkäykset ovat informaatiovaikuttamista

Suomeen on viime päivinä kohdistunut poikkeuksellisen paljon palvelunestohyökkäyksiä. Kohteina ovat olleet niin valtionhallinto kuin yritykset, mutta nyt myös kuntasektori ja yliopistot. Internetin käyttäjälle tämä on näkynyt siten, että esimerkiksi oman kotikaupungin tai verkkolehden sivustoja ei ole päässyt katsomaan.

Toimien takana ovat haktivistit eli aktivistit verkkomaailmassa, jotka pyrkivät toimillaan edistämään omaa sanomaansa. Jäljet johtavat Venäjälle. Haktivistit ovat ilmoittaneet viestintäkanavassaan kohteistaan ja toiminnan tarkoitusperistä, joilla on pyritty sekä aktivoimaan muita hyökkäyksiin mukaan että luomaan epävarmuutta kohteisiin jo ennen varsinaisia hyökkäyksiä. Taustalla on sekä poliittinen motiivi että kiusanteko. Yllättävää toiminta ei ole, ja siihen saamme varautua jatkossakin.

Koettavista palvelunestohyökkäyksistä on syytä huomioida viisi asiaa.

Kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen ovat keskeisiä toimintatapoja Venäjän hybridivaikuttamisessa. Venäjälle internet, ja koko digitaalinen maailma, on esisijaisesti informaatioympäristö, jonka kautta pyritään vaikuttamaan ihmisten ajatteluun ja mielikuviin. Taistelutilana on siten ihmismieli. Nyt koetut palvelunestohyökkäykset ovat ensisijaisesti informaatiovaikuttamista, joilla pyritään luomaan epävarmuutta suomalaisten keskuuteen ja aiheuttamaan hämmennystä. Lisäksi pyritään heikentämään tukeamme Ukrainalle.

Venäjällä on jo pitkään ollut tapana käyttää kyber- ja informaatio-operaatioissa hyväksi ei-valtiollisia ryhmiä, kuten kansallismielisiä haktivistiryhmiä. Vaikka osa ryhmistä tekee operaatioita omasta aloitteestaan, heitä myös käytetään hyväkseen valtion ulkoistaessa operaatioitaan epävirallisille ryhmille. Kybermaailma osaltaan hämärtää sodan ja rauhan rajojen lisäksi valtiollisten toimijoiden ja ei-valtiollisten toimijoiden raja-aitoja.

Palvelunestohyökkäyksistä ei kannata liiaksi hätkähtää. Palvelunestohyökkäykset ovat helposti toteutettava ja näyttävä hyökkäystekniikka. Kyse on verkkopalvelun tilapäisestä alenemasta ja haitasta, ei vakavammasta asiasta. Harmillista verkkosivun häiriöt käyttäjälle ovat, mutta pahimmillaankin ne johtavat lähinnä julkisten verkkopalveluiden lyhyisiin käyttökatkoksiin.

Palvelunestohyökkäyksiä on käytetty myös harhauttamiskeinona. Yksi sodankäynnin periaate on, että ”kun yhtäällä tapahtuu, kannattaa katsoa myös toisaalle.” Kybermaailmassa tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kun verkkosivustolle kohdistuu palvelunestohyökkäys ja huomio kiinnittyy siihen, saattaa varsinainen operaatio tapahtua samaan aikaan toisaalla. Katse ja varautuminen kannattaa pitää avarana.

Suomessa on opittu tulemaan varsin hyvin toimeen palvelunestohyökkäysten kanssa. Hyökkäyksiä on koettu pitkän aikaa ja koetaan jatkossakin. Nyt tosin lisääntyvällä tahdilla. Asia on syytä ottaa yrityksissä, organisaatioissa ja koko yhteiskunnassa varautumistoimenpiteissä huomioon. Varautumisessa korostuu myös viestinnän merkitys. Asia kannattaa huomioida lisäksi koulutuksessa, sillä näidenkin informaatio-operaatioiden torjunnan eturintamassa on meidän jokaisen korvien väli.

 

Suomi on yksi maailman digitaalisimmista yhteiskunnista ja digitalisointi syvenee jatkossa yhä enemmän. Tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin olemme yhä riippuvaisempia tietojärjestelmistä, tietoliikenneyhteyksistä ja digitaalisen maailman kautta tapahtuvasta tiedonvälityksestä. Toiseksi digitaalinen yhteiskunta on myös uudella tavalla haavoittuva, koskien sekä yhteiskunnan toimintaa että meidän jokaisen arkipäivää. Tämän takia kyberturvallisuuden merkitys korostuu jatkossa yhä enemmän, ja siihen on syytä panostaa.

JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno Limnell on kansanedustaja (Kok). Hän on myös dosenttina kolmessa yliopistossa, ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Hän on Espoon kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja puheenjohtajana Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, ja MTS:n puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu