Poikkeuksellinen selonteko vie Suomea kohti Nato-jäsenyyttä

Olen seurannut pitkään, väitöskirjaani myöten, Suomen turvallisuuspoliittisia selontekoja. Selontekomenettelyllä on linjattu suomalaista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Nyt julkistettu ajankohtaisselonteko on historiallisesti poikkeuksellinen kolmesta syystä.

Ensinnäkin, selontekoja on tehty kerran hallituskaudessa ja niitä on valmisteltu pitkän kaavan mukaan virkamiesten ja poliitikkojen keskuudessa. Nyt kyse on ylimääräisestä selonteosta ja se on valmisteltu poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa. Tämä osoittaa selontekomenettelyn joustavuutta ja päättäväisyyttä.

Toiseksi, aiemmissa selonteoissa turvallisuuspoliittista kielenkäyttöä on hallinnut tietty kryptisyys ja ketään suututtamattomuus. Uudessa selonteossa kielenkäyttö on selkeästi muuttunut aiempiin verrattuna. Etenkin Venäjästä puhutaan nyt varsin suoraan. Suomessa on parhaillaan käynnissä turvallisuuspoliittinen kielellinen kulttuurimuutos, ja nyt (vihdoin) asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Kolmanneksi, uusi selonteko tuo selkeästi esille Suomen turvallisuuspolitiikan historiallisen käännekohdan. Olemme tienristeyksessä. Selonteossa eri vaihtoehtoja tuodaan esille, mutta käytännössä selonteolla varmistetaan mahdollisimman laaja yksimielisyys ja sitoutetaan eduskunta Suomen Nato-jäsenyyteen. Se onkin turvallisuudellemme oikea ratkaisu.

Venäjän toiminta Ukrainassa on muuttanut – tai paremminkin palauttanut – Suomen turvallisuuspolitiikan peruslähtökohdat suomalaisten mieliin. Kansallisesta itsemääräämisoikeudesta ja suomalaisten tuvallisuudesta huolehtiminen on valtion tärkein tehtävä. Vaikka kuinka toivoisimme ”ikuista sodatonta ajanjaksoa”, todistaa Venäjän toiminta Ukrainassa vahvan reaalipolitiikan tarvetta. Tilanne Ukrainassa on muuttumassa merkittävästikin huonompaan suuntaan: Raakuudet lisääntyvät brutaalimmaksi, Venäjän suurhyökkäys odotettavissa, kemialliset aseet mahdollisia ja siviilejä kuolee – paljon – tänäänkin. Ukrainaa tuhotaan. Venäjän toimesta.

Kaikkiin skenaarioihin on Suomessakin Venäjän osalta varauduttava. Tämän takia Suomi etenee Naton jäseneksi, ja siihen on vahva suomalaisten tuki. Sotilaallisen uhkan ennaltaehkäisyn kynnys nousee ja emme ole yksin. Mielessä on kuitenkin pidettävä, että elintärkeää Suomelle on jatkossakin – myös Naton jäsenmaana – huolehtia omasta puolustuskyvystä ja korkeasta maanpuolustustahdosta.

Nato-jäsenyydellemme tässä hetkessä tärkeää neljä asiaa. Ensinnäkin, selonteon valiokuntakäsittely eduskunnassa on syytä ripeästi. Kyse pitää olla viikoista. Toiseksi on tärkeää, että keskeiset poliittiset päättäjät tuovat selkeästi esille oman Nato-kantansa. Kolmanneksi, Suomen on tarpeellista ilmaista pian julkisesti halukkuutensa tulla kutsutuksi Natoon. Neljänneksi, varaudumme korkealla valmiudella hybridivaikuttamiseen Venäjän taholta, vaikka tiettyjä epävirallisia turvatakuita meille olisikin luvattu Nato-jäsenyysprosessin ajaksi.

Suomen vahvimmat ”aseet” tähän hetkeen ovat koko yhteiskunnan kriisinsietokyky, maanpuolustustahto ja -kyky sekä kansallinen yhtenäisyys. Nämä ovat myös niitä kohteita, joihin Venäjä pyrkii vaikuttamaan. Turhaan.

Me kyllä pärjäämme.

+14
JarnoLimnell
Kokoomus Espoo

Jarno on kyberturvallisuuden työelämäprofessori Aalto-yliopistossa ja johtaja Innofactor Oyj:ssä. Hän toimii dosenttina kolmessa yliopistossa ja on Maailman talousfoorumin asiantuntijaverkoston jäsen. Jarno toimii kaupunginvaltuutetuna (Kok.) Espoossa. Hän on koulutukseltaan sotatieteiden tohtori, VTM ja upseeri (majuri evp.).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu